torstai 20. joulukuuta 2012

KYLISSÄ ON VOIMAA

Maaseudulla ja kylissä eletään murroksen aikaa monessa suhteessa, muttei kuitenkaan muutosta peläten. Ehkä tämä johtuu siitä, että ennenkin ovat asiat muuttuneet ja vaikkapa rajojen paikat vaihtuneet – vaan kylät ovat pysyneet. Mihinkä ne siirtyisivät? Eivät mihinkään. Kylille ei voi laittaa renkaita alle ja kuljettaa 100 kilometriä vaikka länteen. Kylät voivat lakata olemasta vasta, kun siellä ei asu enää ketään.

Kylä muodostuu ihmisistä. Kylä ei ole yhtä kuin koulu tai jokin muu rakennus. Aktiivisesti toimivat kyläyhdistykset tuovat virtaa omalle alueelleen. Yhdistysten toimijat järjestävät erilaisia tilaisuuksia, tapahtumia ja talkoita, ajatuksena saada ihmiset yhteen nauttimaan vaikka kauneimmista joululauluista, herkullisesta hirvikeitosta tai naputtamaan kylätalon kattoa kuntoon. Välillä osallistujia on enemmän, välillä vähemmän. Jos tapahtuma osuu hetkeen, jolloin televisiossa tanssitaan kuumaa rumbaa, voi osallistujamäärä romahtaa puoleen. Niin ei varmaankaan käynyt vielä muutama vuosikymmen sitten?

Kaunis luonto ja aktiiviset, toisistaan huolehtivat ihmiset takaavat viihtyvyyden kylällä. Yhteisöllisyyden lisäksi toimivat tietoliikenne- ja puhelinyhteydet, kunnossa oleva tiestö, turvallinen ja siisti ympäristö luovat edellytykset mukavammalle arjelle ja mahdollisuuden harjoittaa myös elinkeinoa. Meistä monella onkin haaveena elää, asua ja yrittää kylässä.

Huimaa vauhtia kehittyvä sähköinen maailma lähentää etäisyyksiä. Yhä useampi voi tehdä vaativaa suunnittelutyötä omassa työhuoneessa, jonka ikkunasta näkyy kaunis suomalainen luonto. Voimme pian olla valonnopeudella yhdistettynä muuhun maailmaan, sillä siihen nykyisellä tekniikalla on edellytykset. Maaseudustamme tuleekin kumpuamaan vielä paljon uudenlaista yrittäjyyttä, joka työllistää paikan päällä ja verkostojen avulla vaikka satojen tai tuhansien kilometrien päässä.

Ketkä lopulta kantavat vastuuta siitä, että kylät pysyvät elävinä? Ne kyläläiset, jotka tarttuvat toimeen, haluavat kehittää omaa kyläänsä, miettivät uusia palveluita ja tekevät yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Ne kyläläiset, jotka näkevät muutoksessa mahdollisuuden, ovat avoimin mielin ottamassa vastaan uusia tapoja toimia ja hyödyntävät niitä palveluita ja tekniikoita, joita kehittyvä ympäristö tarjoaa.

”Täällä ihmisillä on vielä paljon toteuttamattomia ideoita”, kiteytti ajatuksensa eräs kyläläinen kyläillassa. Hänen kanssaan on helppo olla täysin samaa mieltä.

Kirsi, projektinvetäjä


www.keuruunkylat.fi






maanantai 17. joulukuuta 2012

KYLÄYHDISTYSTEN LOISTAVA JOULULAHJA KOULULAISILLE

Kotimaan talvi on pitkä ja pimeä. Muttei ollenkaan ankea. Siksi siitä kannattaakin nauttia ja ottaa kaikki irti. Voi poltella kauniita kynttilöitä ja loistaa hämärässä itsekin! Nimittäin heijastinliivi pitäisi olla käytössä niin kaikilla kyläläisillä kuin kaupunkilaisillakin. 

Ajatus heijastinliivien lahjoittamisesta koululaisille sai alkunsa syksyn pimeillä, kun projektinvetäjä ohjausryhmineen pohti, mikä olisi hyvä keino lisätä alueella ihmisten turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Kylävoimaa-heijastinliivien hankkiminen osoittautui hyväksi ideaksi ja kohderyhmäkin - koululaiset, löytyi yhdessä tuumin. 

Heijastinliivejä ovat lahjoittaneet mm. Riihon, Jukojärven, Koillis-Keuruun HAKA:n, Haapamäen ja  Etelä-Keuruun kyläyhdistykset. Osa liiveistä on jo luovutettu, mutta viimeiset ojennetaan kantajilleen vielä kuluvalla viikolla. Tempauksessa uuden heijastinliivin sai peräti 170 pientä ja vähän isompaakin kulkijaa!

Hauska luovutushetki koettiin maanantaina 17.12. Pohjoislammen alakoululla, kun koululaiset saivat liivit ja poseerasivat ne päällään oman koulun portailla ja pihamaalla. Voi sitä "villiä melskettä, helinää helskettä.." ja olemisen riemua!
Kun lapsilla on hyvä mieli, niin on aikuisillakin. Ja päin vastoin.



Lämmin kiitos kaikille kyläyhdistyksille hienosta eleestä ja turvallista matkaa Kylävoimaa-heijastinliivien omistajille!

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä


www.keuruunkylat.fi

 





 

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

KYLÄVOIMAA PROJEKTIRYHMÄ ESITTÄYTYY

Liekö meistä kukaan tavannut niin viisasta naista tai miestä, joka selviäisi aina yksin, tietäisi kaikesta kaiken ja tarpeettomastakin tarpeellisen? Juuri siitä syystä Kylävoimaakin on saanut tiistai-iltana ikioman asiantuntijaryhmän projektiin.

Ryhmä toimii projektinvetäjän tukena hankkeen toteuttamisessa; samalla jaetaan hyväksi todettuja käytäntöjä kylien välillä ja tiivistetään muutenkin kylien sekä ihmisten välistä yhteistoimintaa. 

Ryhmään saapui edustajia eri puolilta Keuruuta: Koillis-Keuruulta, Etelä-Keuruulta, lännestä Karimon kylästä, pohjoisesta Liesjärveltä, Haapamäeltä, Riihosta ja Valkealahdelta. Kaupungin Ketvelniemestä saimme nuorten edustajaksi 15-vuotiaan Valtterin. Muutama henkilö on vielä tulossa ryhmään vahvistukseksi, mutta heistä lisää myöhemmin...



Kuvassa: Takana tuulettaa Katri Paananen vieressään Mauri Koskela ja Seppo Harjula. Vasemmalta Liisa Vesterinen, Kaarina Koski ja Riitta Pellinen. Edessä Raija Koskela-Drischenko ja Valtteri Tastula.   

Meillä kaikilla on omat vahvuutemme, joko esillä tai piilossa. Siksi ensimmäisen kokoontumisen alussa kuka-minä-olen-ja-mistä esittelyn jälkeen jokainen ryhmäläinen kertoi omasta osaamisestaan tai vahvuusalueestaan. Nyt voi vain arvailla mikä vahvuusalue kuuluu kenellekin: videointitaito, kamerankäyttö, liikunta-alan osaaja, metsäosaaja, hyvä manipuloija, suurten kehysten suunnittelija, sujuva kirjoittaja, Googlen ilmaisohjelmien tuntija, talousosaaja, näprääjä, somistaja, luonnontuntija, metsäasiantuntija, visuaalinen väri-ihminen, kielipoliisi, kieltentaitaja ja  verkostojen luoja. Ajatelkaas mikä määrä osaamista - yhdessä ryhmässä!  Näitä kaikkia taitoja tarvitaan ja työskentelyn edistyessä voi olla varma, että esille nousee vielä paljon muutakin.

Illan aikana sovittiin, että kokoonnutaan kerran kuukaudessa eri kylissä. Näin tutustutaan samalla omaan kotikuntaan ja päästään käymään paikoissa, joissa ei ole ennen käyty. Vaikka "nurkilla" olisi asuttu koko ikä... Sellaista se on - itse kullakin! Tammikuun tapaamisessa projektiryhmä pureutuu parhaillaan käynnissä olevan Kyläkyselyn antiin, johon nyt joulukuun puolivälissä on tullut vastauksia jo lähes 200. Seuraavissa kokoontumisissa käydään läpi mm. opintomatkakohteita keväälle, kylien kotisivujen tulevaa sisältöä ja kyläsuunnitelmien tekemistä, kylien talkookohteita ynnä muuta. Kylätoiminnan aktivoinnin keinot, viestinnän kehittäminen ja toisten kylien hyvistä käytännöistä oppiminen kulkevat keskustelussa mukana jokaisessa kohtaamisessa.

Projektiryhmän ensimmäiseksi tehtäväksi jäi tapaamisen jälkeen selvittää kunkin kylän ensi vuoden tapahtumat, mitä on tulossa ja milloin. Tapahtumat kootaan yhteen ja tämän pohjalta voidaan suunnitella paremmin mahdollisia yhteisiä tapahtumia ja Kylävoimaa-hankkeen hyödyntämistä tapahtumien yhteydessä. Tästä on hyvä jatkaa tammikuussa!

Kylissä ja yhteistyössä on voimaa!

terveisin
Kirsi, projektinvetäjä 

www.keuruunkylat.fi


  

 


maanantai 3. joulukuuta 2012

MITÄ KYLILLE KUULUU TÄNÄÄN

Kylissä ON VOIMAA - sen olen aistinut vahvasti vieraillessani syksyn aikana yhdeksässä Keuruun kylässä. Kyläyhdistysten väen kanssa rupatellessa en ole tuntenut itseäni kertaakaan ulkopuoliseksi, päinvastoin. Niin rento ja lämmin tunnelma on ollut näissä yhteisissä kylätapaamisissa, eikä pelkkää hiljaisuutta ole kuunneltu, vaikka siinäkin joskus on puolensa. Puheensorina on täyttänyt tilan välillä niin, että luulisi ettemme olekaan kylmässä ja mukamas jäyhässä pohjolassa, vaan kuumassa etelässä!

Kyläkierros alkoi syyskuun lopulla Riihosta, Kännikota nimisestä paikasta. Kännikodan jälkeen suuntasin Etelä-Keuruulle, tällä kertaa istahdin koulun penkille Pohjoislahden ala-asteelle. Seuraavaksi olin Koillis-Keuruun HAKAn vieraana paikallisen talon tuvassa. Jukojärvellä vietettiin ilta kylätalo Veikkolassa ja Haapamäellä Cafe Raijassa. Liesjärven entisen kyläkoulun luokassa kokoonnuttiin marraskuun puolivälissä, Karimon Karansalmen kylätalolla marras-joulukuun vaihteen tuntumassa ja Valkealahden Pilkkakodassa kuun viimeinen päivä. Pihlajavedelläkin tuli vierailtua pari viikkoa sitten. Aikamoinen kyläkierros siis!

Koska Keuruun alue on minulle uusi tuttavuus, olen voinut lähestyä kaikkia kyliä aistit avoinna, silimät ja suu auki, korvat höröllä - kysellen ja ihmetellen. Välillä olisi tarvittu parempaa suuntavaistoakin, mutta aina on löydetty kohteeseen.. 


Mitä kylille kuuluu tänään?

Vaikka kylät ovat omalaatuisia, persoonallisia, yksilöllisiä ja monin tavoin erilaisia, löytyy paljon yhtymäkohtiakin. Asiat joita arvostetaan ja asiat joissa nähdään kehittämisenkohteita, ovat hyvin samanlaisia. 


Katsopa vaikka näitä eri puolilta Keuruuta kerättyjä kyläläisten vastauksia kysymykseen "Parasta omalla kylällä on?":

  • Sijainti keskellä Suomea
  • Hyvät naapurit
  • Iloista ja yhteistyökykyistä väkeä
  • Ammatti sitoo maahan
  • Kaunis kylä, kaunis luonto - ei kaukana mistään
  • Koulun tulevaisuus näyttää hyvältä
  • Ikärakenne nuorenemaan päin
  • Järviluonto
  • Vaihteleva luonto
  • Monipuoliset harrastusmahdollisuudet
  • Virkeä kyläyhteisö
  • Ihmisillä on täällä vielä paljon toteuttamattomia ideoita
  • Julkinen liikenne toimii hyvin erityisesti talvisin
  • Asioimisliikenne on hyvä juttu mm. vanhuksille
  • Ison Kirjan ja kyläläisten yhteistyö
  • Kyläläisten ammattijakauma on hyvä
  • Yritystoiminta
  • Naapurit - apua saa tarvittaessa yöllä ja päivällä
  • Soitellaan ja kysytään kuulumisia 
  • Keuruun keskusta ei ole kaukana
  • Kukaan ei häiritse
  • Mukavat yhteiset retket
  • Luonto, paljon järviä ja lampia
  • Talkoo- ja yhteishenki
  • Vahva perinne talkoissa jo monessa polvessa. Uudetkin asukkaan ihan kivasti mukana
  • Uudet asukkaat otetaan mukaan toimintaan
  • Grillikatos ja kesäpihvit
  • Kaavoituksen läpimeno
  • Kylällä on eri ikäisiä asukkaita, vanhoja ja nuoria
  • Ympäröivä luonto ja järvet
  • Historia, jossa tulevaisuutta mukana
  • Tunnetaan kaikki toisemme
  • Keskeinen paikka, lyhyt matka joka puolelle
  • Ihmiset ovat välittömiä
  • Aseman seutu
  • Puhdas ilma ja luonto
  • Hyvät marjamaat
  • Hyvät kalastusvedet
  • Koti
  • Maaseudun rauha
  • Kotiseutu ja lapsuudenmaisema, kun kerran on paluumuuttaja
  • Juuret ovat täällä
  • Miehet
  • Useat järvet
  • Lammet ja joet
  • Sielunmaisema; täällä voisi asua vaikka kirjailijoita ja runoilijoita
  • Omatoimisuus, ollaan kaukana kirkonkylästä, mutta tullaan toimeen omillaan
  • Hiljaisuus, talvella on todella hiljaista
  • Maahenki, olemme maanviljelyskylä, karjatilat ovat jo kadonneet muualta
  • Liikuntaa ja urheilua harrastetaan
  • Kädentaitoja vaalittu, kylällä hyviä rakentajia ja puuseppiä
  • Luontokohteet: natura, luonnonsuojelualue
  • Syrjäinen sijainti, tänne ei eksy kukaan, kaikki menee ohi
  • Parhaat kalastuskosket
  • Eniten karhuja ja muita petoeläimiä
Kylävierailuilla vakavampienkin keskustelunaiheiden keskellä on saatettu nauraa makeasti. Huumori auttaa jaksamaan, mutta sitten on asioita, joiden takia takahampaat väkisinkin alkavat aika ajoin narskua..


Tässä seuraavaksi luettelo, jossa löytyy ei-niin-positiivista sanottavaa oman kylän alueelta:

  • Liittymät eivät voimi
  • Rapistuvat rakennukset
  • Nettiyhteydet tökkii
  • Puheluiden kuuluvuus huonoa - välillä ok, välillä ei
  • Roskaaminen
  • Lapsiperheitä voisi olla enemmän, ei ole leikkikavereita
  • Normaaleissa puheluissakin ongelmana pätkiminen
  • Vesistöjen tilanne paikoin "helevetin huono"
  • Kaikilla ei mokkulat pelaa
  • TV-kanavat näkyy, jos on kunnon antenni
  • Laittomat "jäteasemat"
  • Kyläkoulun tilanne pohdituttaa
  • Mökkiläiset jättävät Molokkien viereen kotitalousjätteet
  • Keräyspisteiden tyhjennysväli on liian harva
  • Jotkut asukkaat eivät huolehdi oman tonttinsa siisteydestä, vaan sillä voidaan säilyttää romuläjiä ja autonröttelöitä
  • Osassa paikoista yhteydet toimii surkeasti ja ovat joskus kokonaan poikki
  • Tienvarsilla rehottavat lupiinit
  • Sivutiet aurataan auki talvisin vasta illalla
  • Liikenneyhteydet
  • Paperinkeräyslaatikko on aina täynnä
  • Nimismiehen kiharat ja montut tiessä
  • Yrittäjät tarvitsevat toimivia tietoliikenneyhteyksiä, jotka ajoittain poikki kokonaan
  • Puhelinyhteydet ovat heikentyneet vuosien varrella
  • Petotilanne - mutta ei kai ne karhut naisia syö
  • Turvetuotannon pilaamat vedet
  • Liian paljon tietä tehty liian lyhyelle matkalle, asvaltti mennyt haitarille

Listoja on mukava vertailla siksi, että toinen on selvästi pidempi kuin toinen! Kylävoimaa -projektin tarkoitus on nostaa esille kylien omia vahvuuksia sekä löytää lääkkeet kehittämisenkohteisiin. Lisäksi asioiden hoitamiseksi tarvitaan "liimaa" tai pitäisikö sanoa "välittäjäainetta" eli hyvää viestintää, että kaikki tiedämme missä mennään, mitä tehdään ja minkälaisessa aikataulussa. 

Ensi viikolla kokoontuu ensimmäisen kerran projektiryhmämme, jonne on saatu hyvä määrä asiantuntijoita, toisin sanoen kyläläisiä eri puolilta Keuruuta. Ryhmä toimii projektinvetäjän apuna projektin toteuttamisessa. 

Jos sinulla on ideoita ja ajatuksia kylien kehittämiseen, ole rohkeasti yhteydessä minuun: kirsi.heiskanen(at)keuruu.fi. Yksikään ehdotus ei ole väärä tai huono!

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi






perjantai 30. marraskuuta 2012

MAA ILMAN KYLIÄ

Uutisista olemme kuulleet, että väki on keskittymässä kaupunkeihin. Toisaalta jotkut tutkijat ovat puolestaan kertoneet, että ”maaseutu tulee uudestaan”. Kukahan mahtaa olla oikeassa vai onko kukaan? Ratkaisevinta lienee, miten valtaosa meistä ajattelee ja toimii. Omalla toiminnallamme voimme yhteistyössä luoda myös kylille tulevaisuutta, aktiivista ja elävää. 

Kuvitellaanpa miltä näyttäisi maa ilman kyliä? Muuttuisiko kaupunkeja ympäröivä luonto pelkäksi erämaaksi? Joka puolella olisi korkeita kuusikoita ja mittavia männiköitä, aikaisemmin kyläläisistä täyttyneet raitit kasvaisivat horsmaa ja pajua. Viidakoituvissa pihapiireissä näkyisi autioita taloja, joiden katot vihertäisivät sammaleesta.  Jostain kuuluisi suden ulvontaa, ilves istuisi pihakivellä ja karhu morjestaisi hirvi kainalossaan metsänlaidasta. Missään ei olisi ketään. Kaukaa kantautuva humina paljastaisi entiseen kylään eksyneelle seikkailijalle moottoritien, jota pitkin kiitävät autojonot isoista kaupungeista toiseen. Enää eivät pääsisi Martti ja Irma mökillensäkään, sillä pääväylien ulkopuoliset tiet olisivat aikaa sitten murtuneet pelkiksi ojanpohjiksi.

Yksinapainen, yhden ”ison kylän” maa on kuin yhden tähden tähtitaivas. Yhtä puoleensavetävä ja mielenkiintoinen. Sivukylät, syrjäkylät, tuppukylät. Sellaisia ei ole oikeasti olemassa. Kaikilla kylillä on nimi ja syntytarina. Niistä kaikista löytyy jotain omalaatuista ja ihmeellistä.  Niissä asuu ihmisiä, jotka huolehtivat ympäristöstään ja toisistaan. Haluammeko kiitää näiden kylien ohi? Vai voisimme useamminkin poiketa tavanomaiselta reitiltämme katsomaan mitä kylille kuuluu? Ostaa toimivasta kyläkaupasta vaikka lähiruokaa, pussittamatonta ruisleipää ja munia, joissa on vielä kanankakkaa.

Ei ole liian myöhäistä oivaltaa kylien merkitystä paikkana, joissa olla, elää ja yrittää. Erästä kyläläistä siteeraten: ”Ihmisillä on täällä vielä paljon toteuttamattomia ideoita”. Siihen on helppo uskoa, kun on paljon kyläläisiä tavannut ja heidän kanssaan iltoja yhdessä istunut.

"Kylien puolesta - muttei kaupunkeja vastaan", näillä sanoilla toivottelen hyvää alkavaa joulukuuta kaikille!

terveisin
Kirsi, projektinvetäjä 

www.keuruunkylat.fi

 


keskiviikko 28. marraskuuta 2012

MINKÄLAINEN ON AKTIIVINEN KYLÄ?

Kylävoimaa-hanketyön puitteissa ja aika paljon nykyisin myös vapaa-ajalla tulee mietittyä, minkälainen on aktiivinen kylä. Mikä tekee kylän eläväksi, useat asukkaista aktiivisiksi? Enhän itsekään osallistu oman kyläni toimintaan, talkoisiin tai tapahtumiin. Alkuvaiheessa kävin jossakin kyläillassa, mutta sitten homma lötsähti. Tämä on pakko myöntää rehellisesti. Mitä tapahtui? Mutta miksi en ole aktiivinen kyläläinen itse? 

Muutimme nykyiseen kotikyläämme noin kuusi vuotta sitten. Rakentaminen ja muuttaminen tapahtui muilta huomaamatta. Paitsi naapuri tietysti kuuli, että jotain tapahtuu kun kaivinkone mylläsi tulevaa pihaa ja vasarallakin naputeltiin yötä myöten. Kyläseutumme on laaja, joten sen kolkkiin voi rakentaa "ihan rauhassa". Kun lapsi lähti päiväkotiin, jonka yhteydessä toimii myös koulu, löysimme yhteisöön. Kuullessani että koulun jumppasalissa kylän emännät "pumppaavat kinkkuja" joka tiistai kansalaisopiston tarjoamassa hikijumpassa, lähdin siltä seisomalta mukaan. Siellä monet kasvot ovatkin käyneet vuosien myötä tutuksi ja nyt jo jutellaan niitä näitä. Viikottaista kokoontumista suorastaan odottaa. Ilman päiväkotia, koulua ja kylän naisille järjestettyä jumppaa olisimme kuitenkin auttamatta edelleen yhteisön ulkopuolella. (Lähinaapureiden kanssa toki olemme hyvinkin tiiviissä yhteistyössä ja tekemisissä, autamme toinen toisiamme tarpeen vaatiessa.)

Mutta palataanpa ajassa vielä pari vuotta taaksepäin. Olin yhteydessä melko pian muuttamisemme jälkeen kyläyhdistyksemme hallituksen jäseneen, jolta rohkeuden puuskassani tiedustelin kylätalon käytöstä ja käyttötarkoituksista. Toimin tuolloin yrittäjänä ja minulla olisi saattanut olla jotain ideoita toiminnan kehittämiseen. Siis jos niitä ideoita olisi tarvittu. Kyläyhdistyksen jäsen, jonka tiedot olin lopulta löytänyt yhdistyksen kotisivuilta, oli varsin nihkeä innolleni luurin toisessa päässä. Sen sijaan, että hän puhelimessa kertoi minulle, mitä toimintaa talolla on jo ja antoi ymmärtää että "se passaa", olisiko hän voinut kutsua minut vaikkapa kyläkokoukseen kuultavaksi? Jos uudella asukkaalla olisi ollut vaikka jotain annettavaa? Tai sitten ei... Tuon puhelun jälkeen en ole enää ollut yhteydessä yhdistykseen päin. Minulle jäi olo, ettei uusia ajatuksia tarvita. Toisaalta kuitenkin kylälehdessä ja kotisivuilla kutsutaan mukaan yhdistystoimintaan. Oliko tässä vastaanotossa jokin ristiriita? Olisiko minun pitänyt olla aktiivisempi ja sitkeämpi? Millä tavoin uudet asukkaat ja ideat otetaan vastaan sinun kylälläsi?  

Jyväskylän yliopiston tutkija Kaisu Kumpulainen on väitöskirjatutkimuksessaan tutkinut minkälainen on aktiivinen kylä. Tässäpä muutamia poimintoja aktiivisen kylän ilmentymiksi: 


  • kotisivut, esitteet, "markkinointimateriaali"
  • toiminta on yrittäjämäisempää (esim. talkoot tuovat rahaa yhdistykselle)
  • avoimuus ja yhteistyö, lintukotoajattelu unohdettu
  • avoin yhteisöllisyys
  • kylätalot, sosiaaliset rakenteet, kyläyhdistyksen toiminta
  • kylien toiminta perustuu kehittämisajatteluun (eli ei vain olla, vaan mennään eteenpäin, omalla toiminnalla tuotetaan kylän kehittämistä)
  • toimitaan tietoisesti esim. jonkin uhkan ehkäisemiseksi (tavoitteellista ja tietoista toimintaa)
  • nuoria ihmisiä tarvitaan mukaan

AKTIIVINEN KYLÄ on ELÄVÄ KYLÄ. Kylien elossa pitäminen edellyttää kehittämistoimintaa, omavastuuta yksilöiden ja yhteisöjen toiminnassa. Kyläyhdistyksiltä vaaditaan koko ajan enemmän; kyläsuunnitteluohjelmat ovat laajentuneet ja yhdistykset tarjoavat erilaisia palveluita. Kyläyhdistykset ovatkin paikallisia yhteisöjä, joiden kautta toimintaa ohjataan ja siksi niillä on merkittävä rooli paikan ja paikallisen identiteetin rakentumisessa.

Aktiiviset kylät eivät ole SULJETTUJA YHTEISÖJÄ, vaan ne pyrkivät avoimuuteen toiminnassaan, tavoitteena houkutella kylän ulkopuolisia omaan kylään ja lisäämään oman kylän tunnettavuutta. Julkisuuskuvaa rakennetaan esimerkiksi kotisivujen kautta, joissa esitellään yhteisön toimintaa.  On löydettävä omintakeisuus ja omat vahvuudet sekä saatava jatkuvuutta toiminnalle uusien tekijöiden muodossa. Kuitenkin kaiken olisi tapahduttava niin, ettei paikallinen "aitous", jää ulospäin suuntautuvan markkinoinnin, strategisen kehittämisen ja hanketoiminnan jalkoihin.

Kylätoiminnan aktivointi on KYLÄVOIMAA-hankkeen tärkeä tavoite. Pidän aktiivisia ihmisiä elinvoimaisen kylän kannalta kaikkein tärkeinpänä tekijänä. Mistäpä muusta tekeminen lähtee kuin ihmisistä? Se ei lähde rakennuksista tai muista elementeistä. Uskon lujasti, että yhteistyössä kyläläisten kanssa voimme ideoida tapoja saada toimintaan mukaan uusia kasvoja, jaettua tehtäviä ja mieluisia rooleja eri ihmisille - aktivoitua väkeä. Sillä yhteisöllisyys, yhteisen asian eteen toimiminen, tuntuu hyvältä ja se on osa ihmisen hyvinvointia!

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi





P.S. Voi olla, että saamme kuulla "Aktiivisten kylien" Kaisu Kumpulaista keväällä 2013 täällä Keuruulla.. Katsotaan miten käy : )

maanantai 26. marraskuuta 2012

VINKKEJÄ YHDISTYSVIESTINTÄÄN

Viime torstaina järjestetty viestintäilta keräsi paikalle parikymmentä osallistujaa. Mahtava juttu! Erityisen tyytyväinen projektinvetäjä on siitä, että Kimaraan ennätti edustajia peräti seitsemästä eri kyläyhdistyksestä! Tieto lähti siis kulkemaan mukavasti eri alueille. Illan päätyttyä kävi selvästi ilmi, että tarvetta viestinnän kehittämistyölle meillä on; tarvitaan lisää tietoa siitä, millä tavoin viestintää voi tehdä ja mitä välineitä on käytettävissä. 

Viestinnästä voimaa -hankkeen Hanna Luoman materiaaleista haluaisin nostaa esille muutamia juttuja vinkiksi:

Viestinnän merkitys yhdistystoiminnalle on suuri, sillä sen tehtävä on tukea toiminnan tavoitteiden toteutumista. Tiedonsaanti kuuluu yhdistyksen jäsenten perusoikeuksiin! Huonosta tiedonkulusta voi seurata mm. ettei tilaisuuksiin tule osallistujia tai että  tietämättömyys lisää luuloja ja ristiriitaisuuksien mahdollisuuksia. Hyvin toimiva tiedottaminen lisää luottamusta ja motivoi, kun kaikki tietävät minne ollaan menossa ja millä keinoin. Parhaimmillaan toimiva viestintä kannustaa myös vuorovaikutukseen, sekä varmistaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden yhdistystoiminnassa.

Yhdistyksen viestintäsuunnitelman voi laatia osana toimintasuunnitelmaa eli yhdistyksen vuosikelloa. Useissa yhdistyksissä toimitaan vakiintuneiden tapojen mukaan, mutta "paperille" ei ole kirjattu ylös toimintamallia. Suunnitelmallisuus helpottaa järjestelyiden tekemistä ja tehtävien jakoa. Toisaalta voidaan myös ehkäistä päällekkäistä toimintaa naapurikylän kanssa. Onko olemassa tapahtumia ja päällekkäisiä tilaisuuksia, jota voisimme järjestää yhdessä naapurikylän yhdistyksen kanssa? Viestintäsuunnitelman laatimisesta ei kannata tehdä liian vaikeaa, eikä suotta liian seikkaperäistä. Sellainen mikä itselle on sopiva, riittää. 

Viestintäsuunnitelma vastaa kysymyksiin: 
  • Koska toteutetaan (vko/pvm) 
  • Mikä on toimenpide (Joulumarkkinat) 
  • Mikä on toimenpiteen tavoite (saada paljon kyläläisiä ostoksille)
  • Millä välineillä kohderyhmä tavoitetaan (sähköposti, nettisivut, fb jne.)
  • Ketkä ovat toteuttajia (3-4 hlöä)
  • Mitä kokonaisuus tullee maksamaan (arvio kustannuksista).

Hyvä kyläyhdistyksen itse laatima lehdistötiedote vastaa kysymyksiin: 
  • Mitä, missä, milloin, kuka, miksi ja miten
  • Mielenkiintoa herättävä otsikko innostaa lukemaan! 
  • Tekstin kärkeen kirjoitetaan se kaikista tärkein asia ja loppuun ne vähemmän tärkeät jutut
  • Muista aina lisätä viestiin myös omat yhteystietosi
  • Sopiva tekstin pituus on 1/2-1 A4-sivua
  • Ja voit rohkeasti soittaa tekstisi perään, että onhan se huomattu! 

Suur-Keuruun päätoimittaja Eija Ruoho kertoi illan tilaisuudessa, että paikallislehdessä julkaistaan mielellään juttuja kyliltä. Vinkkejä, ideoita ja kuvia otetaan siis mieluusti vastaan. Sen lisäksi että hyvät uutiset ovat kivoja, tarvitaan myös kriittistä näkökulmaa. Tärkeintä tiedottamisessa on avoimuus ja faktapohjaisuus. Jos toimittajan haluaa paikalle, on hyvä "varoitella" asiasta hyvissä ajoin, mm. tapahtumista 1-2 vkoa etukäteen.


Nyt vaan viestimään ahkerasti ja rohkeasti! Voit olla minuun yhteydessä, jos on kysyttävää, autan oikein mielelläni. Kylävoimaa -projektissa tuemme ainakin näitä seikkoja myös tehostetun viestinnän näkökulmasta:


  • Kyläimagoon vaikuttaminen => Suur-Keuruu ja muut mediat
  • Vanhentuneet kylän kotisivut => Päivitetyt kylän kotisivut
  • Talkooväki vähäistä => Pyritään aktivoimaan uusia tekijöitä
  • Tiedotetaan yhteistyössä => Järjestetään tilaisuuksia, välitetään/jaetaan viestejä
  • Ajantasaista tietoa kylistä => Kaupungin päättäjille ja kylien asukkaille
  • Vinkkejä viestintään => Koulutusta, viestintäsuunnitelma, hyvät toimintatavat
  • Tuetaan arjen toimintaa kylällä => Kylien kehittämisohjelma
  • Uudet välineet käyttöön => Ilmaisohjelmat netissä, fb

Olennainen osa kylien kehittämistä on viestinnän hyvien käytäntöjen ja toimintamallien eteenpäin vieminen. Tämän asian äärelle tulemme palaamaan vielä monta kertaa!

Mukavaa viimeistä marraskuun viikkoa!

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi







Kylän oma infotaulu on erittäin tarpeellinen ja sen kautta voi jakaa paljon tietoa. Ohessa Riihon kylän uusi kylätaulu, josta löytyy mm. alueen kartta, seudulla toimivien yrittäjien yhteystiedot sekä kyläyhdistyksen puheenjohtajan ja sihteerin yhteystiedot.
 


torstai 22. marraskuuta 2012

VIESTI KULKEE - KUSTI POLKEE JA SÄHKÖPOSTI LAULAA

Kyläkäynneillä olemme keskustelleet paljon viestinnästä. Kylillä on monenlaista sisäistä viestintää ja jonkin verran sieltä myös ulospäin. Haaste sekä kyläläisille, että kylän ulkopuolisille on yhteinen: Miten tavoittaa oma kohderyhmä? Miten saada oma ääni kuuluviin? Eikä siinä vielä kaikki: Miten saada kohderyhmässä toimintaa aikaiseksi.

Sanotaan, että viestintä on tehonnut kun vastaanottajassa on tapahtunut haluttu reaktio. Saatu vastaus kysymykseen, ilmoittautuminen tilaisuuteen jne. Viestintää suunniteltaessa onkin hyvä miettiä ihan omakohtaisestikin, mikä sinut saa innostumaan? Mikä herättäisi sinun mielenkiintosi? Ajatteletko samoin kuin kohteesi? Hyvä viesti voi olla visuaalisesti hyvännäköinen ja värikäs, ärsyttävä, huumorilla höystetty... Tai sitten yksinkertaisesti niin asiantunteva ja vaikuttava, että... Uskot kaiken ja ryhdyt heti toimeen. Hyvin toteutettu viestintä on vastaanottajansa näköistä, se on ymmärrettävää, eikä sisällä kapulakieltä (kuka sitä edes oikeasti tarvitsee) ja viesti toimitetaan vastaanottajalle parhaiten sopivan kanavan kautta (tässä kohtaa tulee jo valinnan vaikeus). 

Keuruun kylillä viestitään: tapahtumista ja tilaisuuksista, kerrotaan tarinoita kylistä ja kyläläisistä, infotaan ajankohtaisista asioista, kutsutaan retkille ja kokouksiin, julkaistaan mielipiteitä ja otetaan kantaa, tiedotetaan toimintasuunnitelmista ja tarinoidaan teemoittain vaikka joulusta tai juhannuksesta.. Monenlaisia juttuja on siis kerrottavana. Viestintävälineitä käytetään puhelinta (soitto, tekstari), sähköpostia, kotisivuja, facebookia, info-/kylätauluja, paperitiedotteita, kylälehtiä, paikallislehteä ja puskapuhelinta. Mikä näistä tavoittaisi sinut parhaiten?

Kylien viestintää tuetaan ja kehitetään projektimme aikana. Yksi esimerkki kehitystyöstä on tänä iltana pidettävä Viestintäilta, jonne on ilmoittautunut useammalta eri kylältä edustajia kuulemaan yhdistysten viestinnästä (viestintäsuunitelman tekeminen, sisäinen ja ulkoinen viestintä, kohderyhmät, välineet ja lehdistötiedote). Samoin kuulemme miten uutiskynnys ylitetään mediassa ja miten yhdistys tiedottaa tehokkaasti.Ilta on rakennettu yhteistyössä Jyväsriihen Viestinnästä voimaa -hankkeen Hanna Luoman kanssa. Kiitokset Hannalle! Hienoa, että paikalla ovat tulossa myös Suur-Keuruun sanomien edustajat sekä JAPA ry:n Paula Wilkman.

Mielenkiintoista iltaa odotellessa!

terveisin
Kirsi projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi









Kuvassa Kyläseura Jukojärven Veikot ry:n julkaisema kylälehti Kaiun Korva. Kaiun Korva sekä Pihlajaveden Aisapuu ja Etelä-Keuruun Kyläluuta -lehdet on palkittu Keuruun kaupungin Kulttuuritoimen erityishuomionosoituksella v. 2011. Perusteena historian tallentamisen tärkeys, tapahtumista kertominen ja yhteyden pitäminen sekä nykyisiin että entisiin kyläläisiin.

 
   


keskiviikko 21. marraskuuta 2012

KEITÄ ME OLEMME JA MISTÄ KAIKKI ALKOI

Keuruun kylien toimintaa on kehitetty ja aktivoitu ennenkin. Nyt muutaman vuoden tauon jälkeen kyläläisten omakohtaisten tarpeiden perusteella on polkaistu käyntiin Kylävoimaa-hanke. Projektissa on mukana "vetovastuullisina" seitsemän kylää: Karimon Kyläyhdistys, Koillis-Keuruun HAKA (Huttula, Asunta, Kaleton, Ampiala), Etelä-Keuruun Kyläyhdistys, Riihon Kyläyhdistys, Kyläseura Jukojärven Veikot, Liesjärven Kyläseura ja Haapamäen Kyläyhdistys. Kylien kehittämistyöhön on kutsuttu tervetulleeksi osallistumaan myös muut kylien yhdistykset ja seurat.


"OHRY"

Hankkeen ohjausryhmä koostuu kyläyhdistysten puheenjohtajista, kaupungin edustajista ja mukana on myös ELY-keskuksen edustaja.


Kuvassa hevosenkengän muodossa vasemmalta ylös ja ylhäältä alas (suluissa edustus):
Erkki Laakso (Vesuri), Erkki Inkiläinen (Riiho), Tuomo Kivinen (Etelä-Keuruu), Oiva Hanhiniemi (Karimo), Veli Koski (ELY), Paula Pusa (Liesjärvi), Mauri Koskela (Haapamäki), Timo Kosonen (Jukojärvi), Eero Laskujärvi (kaupunki) ja Aimo Pellinen (Koillis-Keuruun HAKA). Keskellä seisoo Jussi Santaniemi (kaupunki).

Ohjausryhmä seuraa, tukee ja ohjaa projektin edistymistä. Lisäksi perusteilla on projektiryhmä, joka osallistuu hankkeen konkreettisen toteutuksen suunnitteluun.


Projektipäällikkö

Minä eli näiden juttujen kirjoittaja, olen reilu nelikymppinen kehittämistyöstä ja muiden mielipiteiden kuuntelemisesta kiinnostunut nainen. Taustalla on parikymmentä vuotta työelämässä, viimeksi Keski-Suomen Yrittäjissä yhteyspäällikkönä ja sitä ennen muutama vuosi yrittäjänä. En asu itse Keuruulla, joten tarkastelen asioita "silmälasien takaa", objektiivisesti. Tämä auttanee näkemään asioista helpommin sekä hyvät että ne tärkeät kehittämisenpuolet. Keuruulle tulin, koska ulkopuolisin silmin seutu on haasteista huolimatta kehittyvä ja täällä näkyy & kuuluu tekemisen meininki. Kyläläiset ovat sitoutuneet erittäin mukavasti projektiin ja heidän kanssaan olemme käyneet hyviä keskusteluita siitä, missä nyt mennään ja mitä voisimme tehdä asioiden parantamiseksi. Kutsunkin kaikki mukaan keskusteluun, haastamaan ja kehittämään elinvoimaista Keuruuta yhdessä!


Koulutukseltani olen liiketalouden tradenomi.

Asun omakotitalossa maaseudulla. Perheeseeni kuuluu mies, tytär, koira ja kissa.


Tykkään paljon luonnosta ja arvostan suomalaista maaseutua ja siellä asuvia ihmisiä. Huom! Tämä ei tarkoita, että vihaan kaupunkilaisia - vastakkainasettelu on todella vanhanaikaista :)




 

 

 

Projektin tavoitteet

Projektin tarkoituksena on aktivoida kyliä ja kyläisiä, kehittää elinympäristöä viihtyisämmäksi ja kohentaa seudullista imagoa. Miltä kylä näyttää, toimiiko jätehuolto, minkälaiset ovat tienvarsinäkymät? Haluamme saada lisää väkeä liikkeelle talkoisiin ja yhteisten asioiden äärelle, parantaa yhteisöllisyyttä. Samoin olisi hienoa, jos kylillä olisi luotettavasti toimivat tietoliikenne- ja puhelinyhteydet sekä kylälle johtava tie sellaisessa kunnossa, ettei auto mene rikki. Kylällä pitäisi olla mahdollisuus asua, elää ja yrittää, ja siksi projektin tavoitteena onkin luoda kyläkohtainen kehittämisohjelma, jonka sisältöä myös kaupunki voisi huomioida päätöksenteossaan.  Projektin aikana järjestetään erilaisia tiedotustilaisuuksia (petotilanne, jätehuolto ym.) ja kehitetään sekä kylien sisäistä että ulkoista viestintää. Teemme myös opintomatkoja vireästi toimiviin kyliin - mitä voimme oppia muilta?

Projektin onnistumisen mittareina toimii kyläläisten, vapaa-ajanasukkaiden ja päättäjien palautteet.  Palautetta tarvitaan ehdottomasti projektin edetessäkin! Ajatuksiasi voit laittaa tulemaan sähköpostilla kirsi.heiskanen(at)keuruu.fi.

Näin siis projekti tiivistetyssä muodossa. Jotain saattoi unohtuakin, mutta ne tulevat esiin varmasti matkan varrella.

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi






perjantai 16. marraskuuta 2012

KYLÄT KIINNOSTAA

(Artikkeli julkaistu Suur-Keuruussa 1.11.2012)
Saumatonta yhteistyötä, onnistunutta viestintää, asioista innostumista ja tulevaisuuteen katsomista – niistä on hyvät projektit tehty.  Syyskuussa käynnistynyt Kylävoimaa-hanke on hurahtanut pirteästi käyntiin!

Kylävierailuilla on käyty läpi kyläkohtaisia projektiin vaikuttavia tekijöitä, etsitty vahvuuksia ja kehittämisen kohteita. Vaikkei ole kahta samanlaista kylää, kuitenkin samoja asioita pohditaan kuin naapurissakin. Pöytien ääressä on kuultu hyvää ja runsasta keskustelua muun muassa teiden kunnosta, tietoliikenteen ja liikenteen toimivuudesta tai toimimattomuudesta, puheluiden pätkimisestä, roskaamisesta ja ojan pohjalla lojuvista auton akuista, mummujen auttamisesta ja nuorison aktivoinnista, luonnon voimista ja kauneudesta, puhtaiden vesistöjen tärkeydestä, rakentamisesta ja rapistumisesta, kaavoituksesta ja uusista asukkaista sekä elinkeinon harjoittamisesta ja yrittämisestä.

Mikä tekee maaseudusta ja kylistä niin ylivoimaisen asuinpaikan?  Kylätoiminnan vireys ja aktiivisuus, elinympäristön puhtaus ja turvallisuus, toimivat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet? Kyllä. Mutta myös oma rauha ja tila sekä erityisesti ihmiset, ne mukavat naapurit, joilta saa apua tarvittaessa. Entä tarvitaanko kylällä koulu? Kyllä ja ei. Miten monipuolinen voi olla esimerkiksi kyläkoulun tarkoitus asukkaille tulevaisuudessa? Mikä on aktiivisen yhteistyön ja viestimisen merkitys – miten saadaan uusia tekijöitä mukaan toimintaan? Näitä asioita tuumaillaan Kylävoimaa-projektissa yhteistyössä kyläläisten kanssa.

Keväällä 2013 teemme opintomatkoja vireästi toimiviin kyliin - aina voi oppia toisilta uutta ja antaa samalla itsekin. Projektin edetessä järjestetään erilaisia koulutus- ja tiedotustilaisuuksia, aiheina esimerkiksi tietoliikenneyhteydet, jätehuolto, vesistöjen tilat, petotilanne tai yksityistien hallinnointi ja kunnossapito. Kokonaisuudesta laaditaan Keuruun kylien oma kehittämisohjelma, josta saadaan apuväline kyläyhdistyksille kylien toiminnan kehittämiseen. Kehittämisohjelma toimii tukena myös kaupungin päätöksenteossa ja on siksi tärkeä osa koko Keuruun alueellista kehittämistyötä ja elinvoimaisuuden turvaamista. 

Nyt marraskuun aikana kylätaloudet pääsevät vastaamaan kylien toimintaan liittyvään kyselyyn, jossa selvitetään kyläläisten tämän hetkisiä ajatuksia oman kylän tilasta ja toiminnasta. Kyselylinkin löydät Keuruun kaupungin kotisivujen kyläosiosta.  Kyselyyn toivotaan mahdollisimman paljon vastauksia eri puolilta Keuruuta.

Projektin etenemistä voit seurata  Facebook.com/Keuruunkylat -sivuilla ja tiedotteiden postituslistalle pääsee ilmoittautumalla osoitteeseen kirsi.heiskanen@keuruu.fi.

Keuruun kyläläinen ja kylistä kiinnostunut - tule mukaan kehittämistyöhön, osallistu keskusteluun ja innosta naapuritkin mukaan!

Terveisin, Kirsi
projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi