Kylävoimaa-projektin väellä oli mahdollisuus tutustua Tammelan kunnan ja kylien väliseen yhteistyöhön 22.11.2013. Seuraavaksi kerronkin, mitä opimme tuon perjantaipäivän aikana..
KUN YHTEISÖLLISYYS TULEE MUKAAN TOIMINTAAN SÄÄSTÖT TULEVAT SEN MYÖTÄ
Tammelan kunta on saanut Suomen kylämyönteisimmän kunnan 2013 -tittelin kuluvana syksynä. Eikä syyttä. Tammelassa koko kuntaorganisaatio; kunnanjohtaja, hallitus ja valtuutetut sekä maaseutuasiamies tekevät yhteistyötä kyläyhdistyksistä koostuvan Tammelan kylät ry:n kanssa. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa säännöllisesti pidettäviä foorumeja, joissa kyläläiset voivat tuoda esille asioita, jotka ovat heille tärkeitä ja jotka olisi hyvä huomioida esimerkiksi päätöksenteossa.
Kylien yhdistysten järjestäytyminen Tammelan kylät ry:ksi on ollut seudulle yksi tärkeä menestystekijä. "Kyliltä löytyvät kylien parhaat asiantuntijat, kyläyhdistysten kautta kyläläisten voimaa on saatu koottua ja vietyä viestiä kuntaan päin", kertoo kunnanjohtaja Matti Setälä. Keskustelujen myötä on pyritty löytämään kylien omia vahvuuksia ja miten valjastaa vahvuudet esimerkiksi palveluiden tuottamiseen. "Kyliä tarvitaan 3. sektorin toimintaa varten, kylilltä voidaan ostaa palveluita, joihin kunnalla ei mahdollisesti ole enää resursseja", sanoo kunnanjohtaja.
Mitä muuta hyvää nähdään kunnan eri toimijoiden yhteistyössä? Kylien aktiivisten yhdistysten kautta voidaan hyödyntää esimerkiksi EU-rahastoja, sieltä kyliltä kun löytyvät tarpeet ja asiantuntijatahot. Tärkeitä kumppaneita kunnan elinvoimaisuuden kehittämisessä ovat myös paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys LounaPlussa sekä HAMKin maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustialassa. LounaPlussalle maksetaan kuntaosuutta parikymmentä tuhatta euroa joka vuosi ja Mustialaan kunta satsaa miljoonan opetus- ja tutkimustoiminnan tukemiseen. Nämä sijoitetut rahat maksavat itsensä moninkertaisina takaisin. Kuntarahan kerroin on nelisen "paluueuroa" ja ammattikorkeakoulu tarjoaa sijoituksen vastineeksi kunnan käyttöön asiantuntijuutta, huippuosaamista ja muun muassa kansainvälistä yhteistyötä. Näiden mainittujen kumppaneiden lisäksi yhteistyössä on mukana myös yrityksiä ja muita toimijoita. Aikamoinen verkosto siis!
Tammela on pieni kunta, 6600 asukkaan vakituinen kotipaikka. Vapaa-ajan asukkaita kunnassa on yli 3000. Tuoreessa kuntastrategiassa on huomioitu toimintaympäristössä meneillään olevat muutokset eli ne asiat, jotka pitää muun muassa palveluiden ja osaamisen näkökulmasta ottaa nyt ja tulevaisuudessa huomioon. Strategiassa on, kuten pitääkin, ilmaistuna kunnan "oma tahto" ja siksi läpitunkevana ajatuksena sieltä nousee esille myös KYLIEN ELINVOIMA. Tammelan kunnan toiminnassa kylien elinvoimaisuuteen satsaaminen näkyy siten, että kaavoitusta on viety aktiivisesti eteenpäin. Kunnallistekniikkaan ja infraan liittyen on ollut merkittäviä hankkeita, viemäröintejä, valokuitua jne. "On oltava mahdollista toimia ja yrittää kylillä. Siksi aika monta miljoonaa on kaivettu maan alle", toteaa kunnanjohtaja Setälä. Kylien omaehtoiseen kehittämiseen on varattu kunnan budjetissa 10.000 euroa, lisäksi myönnetään yleis- ja järjestöavustuksia. Kolmatta sektoria tuetaan vuosittain useammalla kymmenellä tuhannella eurolla. Lisäksi käytössä on kunnan taseeseen varattuna 200.000 euroa kylähankkeita varten, josta tarvittaessa myönnetään rahoituslainaa korottomana ja maaseutuasiamiehen päätöksellä.
KUNTA EI VOI OLLA "ERILLINEN ORGANISAATIO" KESKELLÄ KUNTAA
"Kylien kehittämistyö on pitkäjänteistä työtä. Olennaisinta toiminnassa on yhteisöllisyys: kylien asukkailla ja vapaa-ajan asukkailla pitää olla tunne, että ollaan "yhtä" ja kuulutaan mukaan kulttuuriin. Silloin paikalla on joku merkitys, syntyy paikkasidonnaisuutta, tunnetaan naapurit, luotetaan muihin kyläläisiin... Ihmisten pitää ymmärtää miksi jotain tehdään, mitä yhteisöllisyys tekee meille ja mitä se merkitsee kyläsuunnittelussa ja kylien kehittämistyössä." Näin hienosti puhuu maaseutuasiamies Veli-Matti Pura, joka on jo parinkymmenen vuoden ajan tehnyt työtä kylien eteen ja huomannut, että rahan merkitys on loppujen lopuksi varsin pieni kunnan ja kylien välisessä yhteistyössä. Ratkaisevaa sen sijaan on molemminpuolinen luottamus ja hyvä vuorovaikutus."Kunnan viranhaltijoitten, kunnanvaltuutettujen ja kyläläisten välille pitää löytyä luottamus. Vaikka asioista oltaisiinkin eri mieltä, on kuunneltava ja oltava mukana", sanoo Pura.
Tammelan Kylät ry perustettiin aikoinaan isoa hanketta toteuttamaan. Yhdistyksessä ovat mukana kyläyhdistykset ja vapaa-ajan asukkaat sekä kylillä toimivat muut seurat. Maaseutuasiamies kutsuu väen koolle 3-4 kertaa vuodessa, joskin "kerran kahdessa kuukaudessa voisi olla parempi". Isomman hankkeen päätyttyä ollut hieman epäselvää, kuka seuraa laaditun kyläohjelman toteutumista ja mittareita. Nyt työllistämistuella tehtävään saataneen kyläsihteeri, joka voisi valvoa asioiden etenemistä. Kyläsuunnitelmia päivitetään vuosittain ja kylätoiminnan vuosi onkin tehty vuosikellomaiseen muotoon kevät-kesä-syksy-talvi. Tammelan alueella kyliä on kaikkiaan 13 ja tällä hetkellä paikallisista kylistä 4-5 on hyvin aktiivista, loput järjestävät pienimuotoisempaa toimintaa.
Maaseutuasiamies uskaltaa kertoa myös totuuden ja painottaa kyläläisten omavastuusta näissä sanoissaan: " On turha porata jos koulut loppuu. Jos ei itse tehdä mitään, valtiolta ja kunnalta on turha aina odottaa apua." Näin on. Ja jatkossa varmasti vieläkin vähemmän. Jos ei ole asukkaita, ei ole kylää. On oltava tontteja ja palveluita. Niiden jälkeen tulevat ympäristö ja mahdollisuus elinkeinon harjoittamiseen. Hyviä huomioita! Tulee tässä keskustelussa väkisinkin mieleen.. Koska viimeksi sinun kylälläsi myytiin maata? Kaavoitettiin? Markkinointiin tontteja? Tuotiin esille kylän elämää siten, että se kannustaa muuttamaan seudulle? Kuinka moni kylä osaa markkinoida ja myydä itseään mahtavana asuinpaikkana??
KULTAAKIN KALLIIMMAT KYLÄAKTIIVIT
Aktiivisia kyläläisiä tarvitaan. He innostuvat, suunnittelevat ja toteuttavat. He tempaisevat muut kanssaihmiset mukaan toimintaan ja hankkeisiin joista eri väestöryhmät hyötyvät; juniorit, seniorit ja ruuhkavuosiaan elävät asukkaat. "Kun Tammelan kylät lähtee jotain asiaa hoitamaan, siinä on mukana koko kunta", tokaiseekin kyläaktiivi Eija Laine. Yhdistystoiminnan vakiintuessa väki on ollut paremmin perillä siitä mitä tapahtuu, toiminnan merkityksellisyys on ymmärretty. Kylätoimijakoulutusta Tammelassa on järjestetty koko ajan, on puhuttu markkinoinnista ja kuultu kyläfoorumeissa, mitä toisilla kylillä tapahtuu. Mikä oiva tilaisuus saada vaikutteita muualta! Samalla tehokkuus ja uskallus paranee, ja mikä parasta, voidaan välttää samoja virheitä. Kyläsuunnitelmat ovat lisäksi olleet hyvin tärkeitä kylien kannalta, sillä kun tavoitteet saatiin kirjattua, niitä voitiin ryhtyä toteuttamaan. "Seurantamittareiden avulla nähdään missä mennään ja saadaan tilastoa muillekin näytettäväksi" Laine sanoo. Tiedon jakaminen onkin hyvin tärkeää kylien kehittymisen ja uusiutumiskyvyn kannalta, meidän on syytä opetella oppimaan toisiltamme - vai mitä? Myös positiivinen kateus on varsin liikkeelle paneva voima: Jos huomaamme toisten onnistuvan, miksi emme mekin onnistuisi.
Näillä puheilla esitänkin loppuun helpon kysymyksen: Voisiko Keuruukin olla vielä joskus Suomen kylämyönteisin kunta ja mitä meidän olisi tehtävä tuon tavoitteen saavuttamiseksi?
Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä
www.keuruunkylat.fi
