KYLÄVOIMAA-HANKE ON PÄÄTTYNYT 31.10.2014

Keuruun kylien Kylävoimaa-hanke on päättynyt ja sen myötä myös tämän blogin päivitys. Raportteja kylätapahtumista, opintomatkoista ja yhteisistä oivalluksista löytyy yli 70 kappaletta, joten jos ottaa tuhdit eväät ja makuupussin viereen, saa varmasti ajan kulumaan rattoisasti :). Erityisesti suosittelen tutustumista keväällä 2014 toteutettuihin kyläkierroksiin ja opintomatkojen antiin. 

Hankkeen loppuraportin voi lukea kokonaisuudessaan klikkaamalla oikeassa reunassa olevaa linkkiä. Jos löydät jotain sopivaa omaan kylätoimintaan monistettavaksi, mielekkäitä ideoita ja ajatuksia - niin ole hyvä, kaikki sisältö on tuotettu "avoimella koodilla" kaikkien hyödynnettäväksi.

Käy myös keuruunkylat.fi-sivuilla, tutustu Keuruun kylien ja kyläparlamentin toimintaan.

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

 

KYLÄVOIMAA ELÄÄ KYLIEN ARJESSA HANKKEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN

Raportit, muistiot, pöytäkirjat ja lehtileikkeet, yhteisiä aikaansaannoksia ja muistoja Kylävoimaa-projektivuosilta 2012-2014 on huolellisesti pakattuna arkistomappeihin ja aloittamassa matkan Keuruun kaupungintalon alimpaan kerrokseen... 

Kaikki kylätoiminnan eteen tehty kehittämistyö ei mene papereiden mukana maan alle, vaan työstä on jäämässä pysyvä jälki myös maan päälle - siitä pitävät huolen aktiiviset Keuruun kyläläiset!

Viikko ennen Kylävoimaa-hankkeen päättymistä, torstaina 24.10.2014 järjestetyssä Keuruun kylien ja kaupungin yhteistilaisuudessa esiteltiin kyläparlamentin toimintaa sekä työvälinettä, kylien kehittämisohjelmaa. Kaksituntisen keskustelun aikana nostettiin esille kyläläisten näkökulmasta ajankohtaisia ja tärkeimpiä yhteistyötä vaativia asioita kuten toimivat tietoliikenneyhteydet, kylien turvallisuus, teiden kunto ja tonttien markkinointi. Iloksemme kaupunginjohtaja rohkaisi tilaisuudessa kyläparlamenttia tekemään esimerkiksi näissä edellä mainituissa yhteisissä asioissa esityksiä ja kannanottoja suoraan kaupungihallitukselle ja tarvittaessa myös muihin viranomaistahoihin päin. Kyläparlamentti sai siis hyvän vastaanoton ja tulee aivan varmasti evästyksen mukaisesti toimimaan, aktiivisesti ja kantaa ottavasti...

Ensimmäisen yhteisen kannanoton kyläläiset olivatkin jo ehtineet tehdä 20.10.2014 koskien laajakaistayhteyksien saamista Keuruun haja-asutusalueille. Kyläparlamentin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan allekirjoittamassa kannanotossa vaadittiin Keuruun kaupunkia ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin laajakaistayhteyksien saamiseksi Keuruun kylille ja ilmaistiin yhteistyöhalua mm. tiedotustilaisuuksien järjestämisessä ja selvitystyössä. Keuruun Yrittäjät yhtyivät mielipiteeseen ja laativat samaan aikaan oman kannanottonsa. Kannanottojen painoarvosta kertoo se, että paperit saatuaan kaupunginhallitus päätti lähteä alustavasta esityksestä poiketen kuitenkin mukaan meneillään olevaan laajakaistaselvitystyöhön.

Kyläparlamentti on saanut jo aivan toimintansa alkumetreillä upeasti näkyvyyttä muun muassa maakuntalehden ja paikallislehden sivuilla. Toivottavasti moni aihepiiristä kiinnostunut lukija on myös hyötynyt juttujen sisällöstä ja aikoo ryhtyä tuumasta toimeen; kerää sopivan porukan kasaan, luo yhteistoiminnalle säännöt ja yhdessä sovitut tavoitteet. Siihen ei tarvita ulkopuolisten elinten siunausta tai lupaa, vaan omilla käytännön määrätietoisilla teoilla voi osoittaa olevansa uskottava kumppani. Näin on jo käynyt Keuruulla, kun on selkeästi osattu kertoa mitä itse aiotaan tehdä ja mitä toiselta osapuolelta odotetaan. 

Pienten kuntien ehdoton etu on se, että ollaan "ulottuvilla". Kyläläisillä on mahdollisuus tavata kaupunginjohtajaa ja viedä asioita yhdessä eteenpäin. Teeppä sama Helsingin seudulla! Onnistuiskohan? 

Kyläläisiä ja kaikkia kumppaneita mahtavasta kahdesta vuodesta kiittäen

Kirsi, projektinvetäjä 

P.S. Loppuraportti ilmestyy näille sivuille sekä keuruunkylat.fi-kotisivuille marraskuun alkuun mennessä.

KYLÄVOIMAA-PROJEKTI PÄÄTTYY 31.10.2014

Aika kuluu sukkelaan ja aamukampa käy harvaksi. Kaksi vuotta on kulunut siitä, kun suuntasin kaiken intoni ja osaamiseni Keuruun kylien kehittämistyöhön. Halusin projektinvetäjänä ravistella ja hämmentää ajatuksia ja saada paljon väkeä liikkeelle. Miten meidän kävi?

"Loistavan räväkkää työtä Kirsi! Olet pöllyyttänyt meitä niin kuin pitää."
"Kylävoimaa-hanke on ollut erinomainen, erilainen, on tavoittanut laajalti kyläläisiä."

Nämä kahden anonyymin kyläläisen palautteet lämmittävät mieltä, sillä lauseissa kiteytyy alkumetreillä itselleni asettamat tavoitteet. Olen onnistunut! Me onnistuimme yhdessä!

Mutta mitkä asiat ovat muuttuneet mielestäni selvästi parempaan suuntaan, mikä tulee näkymään, kuulumaan ja tuntumaan myös projektin päättymisen jälkeen? Olemmeko saaneet aikaiseksi jotain pysyvää?

On nähty entistä tarpeellisemmaksi käydä yhteistä keskustelua kylille yhteisistä asioista

Kesän korvalla 2014 perustettiin vuoden mittaisen tuumailun jälkeen Keuruun kylien oma kyläparlamentti. Saatiin sovittua pelisäännöt ja toiminnan periaatteet yksissä tuumin, puheenjohtaja ja varapuheenjohtajakin valittiin yksimielisesti, avoimesti keskustellen. "Ei sitten kokoonnuta liian usein, ettei tule kokousähky". Eipä vissiin... Kyläparlamentti on kokoontumassa jo kolmatta kertaa kesäkuun jälkeen. Keskustelun aiheeksi ovat heti alkuun nousseet seudun tietoliikenneyhteydet. Asiantuntijat on kutsuttu paikalle kertomaan, mitä parhaillaan on suunnitelmissa ja miten muualla on toimittu. Ja mitähän seuraavaksi? Ainakin turvallisuusasiat puhuttavat runsaasti. Vieläköhän tässä ennen joulua parlamentti kokoontuu? Sähköpostiviestit jo ainakin sinkoilevat ja puhelin soi. Keskinäinen, tiiviimpi ajatusten jakaminen ja viestintä toimii jo..

Kyläyhdistysten edustajat pääsevät esittelemään aikaansaannoksiaan ja suunnitelmiaan Keuruun kaupungin johdolle 

Kaupunginjohtajan kanssa sovitussa vapaamuotoisessa keskustelutilaisuudessa kerrataan Kylävoimaa-hankkeen saavutukset, tutustutaan kyläparlamentin toimintaan ja sen työvälineeseen, kylien kehittämisohjelmaan. Ohjelmahan ei ole irrallinen pamfletti siitä, miten päättäjien pitäisi tehdä päätöksiään kylien hyväksi, vaan yhteistyöesitys, jossa myös kylillä on selkeä rooli ja vastuu toimenpiteiden eteenpäin viemisessä. Konkreettisia ja maanläheisiä toimenpiteitä sisältävä Keuruun kylien kehittämisohjelma tulee olemaan hyvä käsikirja ihan arkipäiväisessä kuntatyössä. Kentis tämän yhteisen keskustelutilaisuuden jälkeen voimme todeta, että tavoitteemme ovat yhteiset ja niiden eteen kannattaa tehdä hyvää yhteistyötä. Ja siksi sovimmekin samantien seuraavasta tapaamisesta keväälle..

Kyläläisten aktiivinen toiminta on parasta mitä olla voi

Kaikkein parhaimpana projektin saavutuksena pidän kuitenkin sitä, että kyläläiset ovat aidosti aktivoituneet omien asioidensa aloitteellisina eteenpäin viejinä. Nyt ei huudellakaan puskista yksi kerrallaan milloin mistäkin aiheesta. On luotu yhteinen toiminta-alusta (kyläparlamentti) ja yhteinen työväline (kylien kehittämisohjelma), joiden avulla on hyvät edellytykset viedä eteenpäin yhteisiä asioita ja aloitteita. Luoda suuntaa suunnitelmallisemmalle ja määrätietoisemmalle toiminnalle, tukea kyläläisten osallistumista päätöksentekoon ja kunnan kehittämistyöhön sekä lisätä vuorovaikutusta päättäjien ja kyläläisten välillä. Siis rakentaa yhdessä elinvoimaisempaa Keuruuta..

Vajaan kuukauden kuluttua tiedämme, miten kyläläisten yhteistyöesitys on otettu Keuruun kaupungintalolla vastaan.Menikö kaikki hyvin tai vieläkin paremmin loppuun saakka. Odotukset ovat korkealla ja vielä on kuulumisia kerrottavaksi!

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

JÄMSÄN KYLÄVIERAILULLA 20.9.2014 TAPASIMME ROHKEITA JA AHKERIA MAASEUDUN TOIMIJOITA

Syyskuisena lauantaiaamuna suuntasimme viimeiselle Kylävoimaa-projektin puitteissa järjestettävälle kylävierailulle. Ilmassa oli usvaa, muttei kyyneleitä... Tällä kertaa kohteeksi oli valikoitunut aivan Keuruun rajanaapuriseudut Jämsänkoski, Jämsä ja Kuorevesi. Edessämme oli juuri sellainen sopivan napakka vajaan 150 kilometrin lenkki linja-autolla, jonne saattoi startata puoliyhdeksältä aamulla ja ehtiä sitten vielä hyvissä ajoin takaisin kotiin. Hyväntuulinen keuruulaisporukka istahti bussiin - ja eikun menoksi; nyt lähdettiin katsomaan hulppeata kylätaloa, ihmettelemään ihania huopatuotteita ja maistelemaan maatalon omaa jäätelöä.

Ensimmäinen kohteemme oli paljon puhuttu ja mainetta niittänyt Porkkalan kylätalo, jonka näköä ja kokoa on päivitelty ympäri pitäjiä. Eikä syyttä. Pian saimme huomata, että kyläyhdistyksen ja riistapoikien yhteiseen voimanponnistukseen sisältyivät hulppean kylätalon lisäksi samassa pihapiirissä oleva iso metsästysmaja/taukotupa ja lahtivaja, jossa käsitellään sarvipäät patakuntoon. Aloitimme vierailumme tuosta pienemmästä rakennuksesta eli metsästysmajasta, joka siis sekin oli iso. Ihmettelepä tätä: Sen taukotuvan penkeiltä voi seurata online-lähetyksenä metsästyksen etenemistä ja hörppiä vaikka kuumaa kupposta hyvässä seurassa. Keittiössä voi kokkailla enemmänkin, jos nälkä yllättää ja intoa piisaa. Saman rakennuksen takaosassa oleva lahtivaja kiiltelee uutuuttaan. Missään ei näy karvanpätkiä tai minkään sortin roiskeita. Kaikki on nykyaikaista ja elintarviketilan status täyttyy mennen tullen. Jo toistasataa hirveä on saanut näissä tiloissa syömäkelpoisen muodon, kun tilat ovat olleet käytössä vasta kolme syksyä. "Ei joka paikassa ole ihan tämmöiset puitteet, on niitä hirviä riisututtu takeistaan hieman toisenlaisissakin olosuhteissa", tuumasi joku ääneen.

Metsästysmajalta kävelimme rinteeseen näköalapaikalle rakennetulle kylätalolle. Eteinen avautui edessämme tilavana ja sen takana suuri valoisa sali. Uutta ja hienoa, viimeisen päälle. Löytyy laadukkaat äänentoistolaitteet ja videotykki valkokankaineen ynnä muuta. Idea kylätalon rakentamisesta poiki vuoden 2006 hirvipeijaisissa. Rakennus sai maksimirahoituksen toimintaryhmä Vesuri ry:n kautta, "Tämä on suurin Vesurin maaseudun elävöittämiseen myöntämä rahoituskohde ja sellaisena se tulee varmaan pysymäänkin", kyläyhdistyksen pj. Markku Koponen valotti vieraita. Kyläläiset ovat olleet monessa mukana, lahjoittaneet puutavaraa ja ahkeroineet talkoissa. Talo saatiin täysin valmiiksi 2013. "Täällä ollaan aina valmiina talkoisiin". Erikoismaininnan saa eläkeläisreservi, joka puuhakkuudessaan on vailla vertaan. Eläkeläisten tieto, taito ja osaaminen yhdistettynä aikaan, jonka he haluavat jakaa muiden kanssa, on kullanarvoista! Porkkalan kylätalo on ekologinen, ison rakennuksen ylläpitokustannukset ovat pienet, se lämpenee maalämmöllä ja on vuorattu ekovillalla. Kaikki puutavara on tullut läheltä eli rekkarallia nämä parrut ja paneelit eivät ole kokeneet. Talossa on hälytysjärjestelmät, että vorojen on ihan turha tulla näille nurkille kurkkimaan. "Kirveen kanssa oon lähteny kahtomaan", tokaisee huumorimielellä Koskisen Pertti, joka on muuten suunnitellut koko hulppean kylätalon. Talosta on vielä velkaa reippaasti ja kyläyhdistys tekeekin talkoita mm. Nesterallissa ja Himoksen juhannuksessa kerätäkseen rahaa lainan lyhennykseen. Kylätaloa tietysti myös vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, saunaosasto ja korkeatasoinen keittiö tarjoavat mahdollisuuden järjestää isommatkin pirskeet. Onpa todella ahkeraa ja yrittäjämäistä toimintaa! Näiden ennakkoluulottomien ja rohkeiden kylätoimijoiden tuella maaseutu elää ja uusiutuu!

 










Saaristolaiskeittoluonaan jälkeen Vekkulan kylän oma mies, Salmisen Matti, kertoi meille vastikään perustetun Jämsän Voimavara ry:n toiminnasta. Tämä "yhdistysten yhdistys" on perustettu yhdistysten yhteisiä asioita hoitamaan Jämsän seudulle. Sana avoimuus toistuu keskustelussa useaan otteeseen. Yhteisen yhdistyksen perustamisella on tärkeä tavoite: halutaan parantaa keskusteluyhteyttä Jämsän kaupungin suuntaan esimerkiksi kyliä koskevissa asioissa. Porukalla voi vaikuttaa paremmin kuin yksin. "Kylien on pidettävä itsestään älämölöä", tokaisee Matti. Eihän sitä kukaan muuten kovin hyvin tiedä, että mitä sinne oikein kuuluu ja miten siellä menee. Eihän? Kyläyhdistykset ovatkin huipputärkeitä toimijoita kylillä, kun yhteisiä asioita viedään eteenpäin. Koska Jämsän voimavara ry:n toiminta on vielä nuorta, aivan kuten Keuruun kyläparlamentinkin, niin sovimme porukalla ennen kuin nousimme takaisin bussiin, että eiköhän tässä vielä joku kerta istahdeta alas turisemaan asioista lisää oikein ajan kanssa.

Porkkalan kylätalolta suunnistimme Alhon huopatehtaalla. Tuo pieni huopatehdas on toiminut samassa pihapiirissä vuodesta 1927 lähtien. Johanna Alhon papan isä oli tehtaan perustaja ja huovan parissa työskennellään jo 4. polvessa. Silloin aikoinaan tehdas työllisti huopatuotteiden tekijöitä peräti kahdeksankymmentä, tänä päivänä työntekijöiden määrä on seitsemän ja sesongin aikaan joitakin lisää. Sota-aikana tehtiin paljon varrellisia tossuja ja pienen tauon jälkeen ne on taas otettu tuotantoon. Ennen tehtiin vain monoja ja huopikkaita, mutta nyt tuotteita on tossuista saunahattuihin ja sisustustuotteisiin. Tuotantokoneet on suunniteltu ja teetetty itse. Samoin tuotekehitys tehdään itse, kaikki taitotieto on työntekijöillä ja yrittäjällä itsellään. Lampaan villa tulee valmiiksi värjättynä englannista, se on tasalaatuista ja roskatonta. Tiesitkös, että huopatossun valmistuksessa on satoja työvaiheita? Viisi vuotta sitten perustetussa tehtaanmyymälässä joutuu suoranaiseen huopahurmioon, niin paljon on esillä ihania tuotteita. Onneksi välillä voi hörpätä kahvit, että jaksaa taas huokailla ja hiplata. Ja tehdä ison kasan ostoksia. On upeaa nähdä ja kuulla miten käsityöyrittäjyys elää Suomessa!

Sitten hurautimme Suinulan kylään Kuoreveden puolelle. Suomalaista työtä ja käsityötä edustaa oman tilan lehmänmaidosta herkulliset jäätelöt valmistava Savontilan yrittäjäpariskunta Minna ja Kari Savo. Vanhalla sukutilalla, arvokkaassa ja suojellussa aikoinaan Heikki Tiitolan suunnittelemassa miljöössä tuotetaan herkullisia makuja kaikille jäätelön ystäville kermassa säästämättä. "Tämä ei ole mitään laihdutusjäätelöä" sanoo Kari Savo nauraen. No onneksi ei, silloin kun syö jotain ihanuuksia, sen pitää ehdottomasti maistua hyvälle, eikä kumille tai teolliselle esanssille. Suklaa, mansikka, wisky, terva, lakritsi, kinuski, baileys dajm, metsämarja, täältä nuo ihanat luonnonmukaiset jäätelöt ja sorbetit kulkeutuvat lähialueiden herkuttelijoiden suihin. "Ei me yritetäkään laajentaa", nimittäin kauimmat herkkusuut löytyvät Tampereelta. Hyvä näin. Oikeita lähiherkkuja ovatkin nämä täyteläiset ja luonnonläheiset jäätelöt, joissa ei ole lainkaan lisäaineita. "Näitä yleensä pystyvät syömään nekin, joilla on laktoosin kanssa ongelmia." Maito vain pastöroidaan, sitä ei homogenoida, saamme tietää. Kesällä täällä eletään varsinaiset työpiikkiä, silloin kun muut lomailevat. Työtä piisaa ja asiakkaita niin, että "kesästä ei muista mitään". Maitoa menee myös meijeriin ja pihapiirin kauniit vanhat rakennukset työllistävät, kun kunnostettavaa ja laittamista riittää. "Tuossa on vanha vehnämylly ja leipomo, joka paloi joskus sodan alla. Siitä voi eläkeläisenä ottaa itelleen lisää puuhasteltavaa", tuumaa Kari. Kyllä ovat ahkeria yrittäjiä! Osa meistä söi ahkerasti jäätelöä jo paikan päällä. Kylmälaukkujakin oli otettu mukaan kymmenkunta, joten heräteostoksille innostuneet saivat omat jäätelöpurkkinsa väliaikaissäilytykseen. Niin lähti kymmenet litrat jätskiä matkalle kohti Keuruuta! 

Olipa kiva päivä, kivoja ihmisiä, kivoja kohtaamisia. Tuliaisina meillä oli ihania huopatuotteita, herkullistä jäätelöä ja yksi polkupyörä, jonka eräs rouva osti huopatehtaan pihakirppiksestä. Ehkä kuitenkin kaikkein tärkein tuliainen tulee pysymään meillä kirkkaana mielessä pitkään: maaseutu tarvitsee näitä rohkeita ja ennakkoluulottomia ihmisiä pysyäkseen elävänä ja elinvoimaisena. Ahkeria yhdistystoimijoitaan ja yrittäjiään. Heille me kaikki lähetämme tehdystä työstä suuret kiitokset!

Raikasta syksyä kaikille toivotellen
Kirsi, projektinvetäjä 

MIHIN KYLÄVOIMAA HANKERAHAT OVAT MENNEET?

Olennainen osa hanketyötä on, että aika ajoin räknätään erilaisia listoja ja luetteloita rahoittajia varten. Joku siitä räknäyksestä ei tykkää, mutta minäpä tykkään! Nimittäin selkeä data on dataa, eikä mitään ympäripyöreätä liirumlaarumia. Listauksiin tarvittavat tiedotkin löytyvät varsin helposti, jos on nähnyt sen vaivan, että kirjaa asiat ylös silloin kun pitää, eikä vasta viidestoistapäivä...

Listasin ohjausryhmäämme sekä rahoittajaa varten sellaisia konkreettisia asioita ja toimenpiteitä, jotka ovat tulleet näkyviksi Keuruun Kylävoimaa-projektiin myönnetyn hankerahoituksen turvin ja joita voidaan ilmentää vaikkapa määrinä (hlöt, kpl) tai euroina.

Lista näyttää tältä ajanjaksolla 3.9.2012-12.8.2014
      
Hankkeen työntekijät      
- Kirsi Heiskanen, projektinvetäjä 09/2012-10/2014
- Riikka Rajala, kehittämisohjelman laatiminen ja muu projektityö 02/2013-08/2013
- Riitta Pellinen, kehittämisohjelman laatiminen 12/2013-01/2014
      
Projektin kokonaisrahoitus 187 500,00 €, josta
- Julkinen rahoitus 150 000,00 €
- Yksityinen, rahallinen osuus ("raha-raha") 9 375,00 €
- Yksityinen, vastikkeeton työ (talkootyö) 28 125,00 €
         
Keuruun kylissä käynnistyneet hankkeet ja hankesuunnitelmat, yht. 213 949,00 €
- Liesjärven kylätalon kunnostushanke  33 038,00 €
- Riihon Himmaanmäen näkötornihanke 52 000,00 €
- Haapamäen rautatieläisyysmiljöön esiselvityshanke 76 250,00 €
- Nuorisoseurantalo Männistön ja urheilukentän kunnostushanke 14 861,00 €
- Karimon kylätalon kunnostus ja vierasvenelaituri, hankesuunnitelma 37 800,00 €
      
Kyläkäyntejä ja -tapaamisia/kohtaamisia kylissä, joissa mukana projektinvetäjä ja kyläläisiä, yhteensä noin 80 kpl.
      
Talkootyötunnit ja yksityinen raha 4.6.2014 mennessä      
- Talkootyötuntien kertymä 12.8.2014, 26 170,00 €/2 617 tuntia.
- Yksityisen rahan kertymä 12.8.2014, 7 966,05 €
      
Opintomatkat ja kylävierailut 2013-2014
- Eduskunta, Kalmari/Maaseutuasuminen 20.3.2013, osallistujia 47
- Tykköön kylä ja Raitinpään maitotila 27.4.2013, osallistujia 38
- Halkokummun kylä ja maaseutuyritykset 5.10.2013, osallistujia 23
- Tammelan kylät ja kunta, yhteistyö 22.11.2013, osallistujia 18
- Killinkosken vanha teollisuustaajama 22.3.2014, osallistujia 22
- syksyllä 2014 tehdään 1-2 opintomatkaa lisää      
      
Mennään kylään -bussikierrokset kylissä keväällä 2014, 5 täyttä bussikierrosta
- Haka ja Jukojärvi -kyläkierros 27.3.2014, osallistujia 50
- Liesjärvi ja Pihlajavesi -kyläkierros 1.4.2014, osallistujia 50
- Haapamäki ja Riiho -kyläkierros 3.4.2014, osallistujia 50
- Etelä-Keuruu -kyläkierros 9.4.2014, osallistujia 50
- Karimo -kyläkierros 15.4.2014, osallistujia 50
      
Kyläelämään -kyläsuunnitteluillat keväällä 2013, yhteensä 16 kylävierailua ja
n. 250 osallistujaa
- Liesjärvi 8.4. ja 6.5.2013  
- Haapamäki 9.4. ja 14.5.2013      
- Etelä-Keuruu 10.4. ja 7.5.2013      
- Koillis-Keuruun HAKA 15.4. ja 8.5.2013      
- Riiho 16.4. ja 13.5.2013      
- Jukojärvi 17.4. ja 15.5.2013      
- Karimo 18.4. ja 21.5.      
- Pihlajavesi 22.4. ja 27.6.2013      
      
Kaupunginjohtajan ideoimat vapaamuotoisen keskustelun kyläillat Keuruulla  
- Koillis-Keuruun HAKA, kaup.johtajan tapaaminen 9.9.2013, osallistujia 21
- seitsemälle kylälle sovittiin alustavat tapaamispäivät      
- loput vierailut jäivät toteutumatta (ajanpuutteen vuoksi?)      
      
Muita tapahtumia ja tilaisuuksia
- Kylätentti, kunn.vaaliehdokk. ja kyläläisten yht.tilaisuus 16.10.12, osallistujia 34
- Yhdistysten viestintäilta 22.11.12, osallistujia 16
- Yhdistys työllistäjänä -tilaisuudet 27.2., 3.4. ja 4.4.2013, osallistujia 26
- Tietoliikenneilta 6.3.13, osallistujia 20
- Petoilta 7.2.2013, osallistujia noin 160
- Kotisivujen päivityskoulutus 21.11.13 kyläyhdistysten edustajille, osallistujia 10
- Terveys ja Turvallisuus -tapahtumat 3.10., 10.10. ja 12.10.2013, osallistujia noin 100
- Yhdistysten hallinnointiin liittyvä koulutus 24.1., osallistujia 5
- Pieksämäen Halkokummusta kylävieraita Jukojärvellä 9.11.13      
- Ylä-Savon Veturin toiminta-alueelta kylävieraita 11.2.14       
- Tykköön kylästä vieraita Riihossa 2.8.2014      
      
Ohjausryhmä kokoontui ajalla 3.9.2012-4.6.2014 yhteensä 16 krt, tehtävänä projektin seuranta ja ohjaus
- Kivinen Tuomo, kyläedustaja Etelä-Keuruu 16/16
- Laskujärvi Eero (varapj.), Keuruun kaupunki 16/16
- Pellinen Aimo (pj.), kyläedustaja Koillis-Keuruun HAKA 15/16
- Pusa Paula, kyläedustaja Liesjärvi 14/16
- Inkiläinen Erkki, kyläedustaja Riiho 13/16
- Koskela Mauri, kyläedustaja Haapamäki 12/16
- Hanhiniemi Oiva, kyläedustaja Karimo 12/16
- Pohjonen Antero, Keuruun kaupunki 11/16
- Laakso Erkki, Vesuri ry 9/16
- Kosonen Timo, kyläedustaja Jukojärvi 5/16
- Koski Veli, Ely-keskus 1/16
- Santaniemi Jussi, Keuruun kaupunki 1/16
      
Projektiryhmä kokoontui 11 krt, mukana edustajia seitsemältä kylältä, projektin "luova työrukkanen ja ideapankki" (ei hlökoht. osallistumisseurantaa)      
- Vesterinen Liisa, Etelä-Keuruu      
- Koski Kaarina, Riiho      
- Koskela-Drischenko, Karimo      
- Riihimäki Matti, Jukojärvi      
- Pellinen Riitta, Koillis-Keuruun HAKA      
- Niemelä Matti, Liesjärvi      
- Saarinen Matti, Karimo      
- Jokinen Matti, Riiho      
- Paananen Katri, Liesjärvi      
- Koskela Mauri, Haapamäki      
- Tastula Valtteri, nuorten edustaja (jäänyt pois opiskeluiden vuoksi)      
- Hanhiniemi Tomi, Pihlajavesi (jäänyt pois työkiireiden vuoksi)      
- Harjula Seppo, Valkealahti (jäänyt pois työkiireiden vuoksi)      
      
Kyselyt kylätoiminnasta ja vastausraportit
- ensimmäinen kysely 11-12/2013, vastauksia yhteensä 224
- uusintakysely 3-5/2014, vastauksia yhteensä 137
 
Kyläsuunnitelmat     
- sisältöjä työstetty Kyläelämään-illoissa keväällä 2013
- kyläsuunnitelmat tehty taulukkomuotoon seitsemälle kylälle
- Riiho, Liesjärvi, Jukojärvi, Etelä-Keuruu, Karimo, Pihlajavesi, Haapamäki ja Koillis-Keuruun HAKA 
 
Keuruun kyläparlamentti      
- kylien uusi yhteinen yhteistoiminnan ja vaikuttamisen kanava/toimielin       
- kyläparlamenttitoiminnan esittelyilta 14.5., paikalla 20 kylien edustajaa      
- kyläparlamentin perustajina 7 keuruulaista kylää      
- kyläparlamentin 18 jäsentä nimetty 5.6.2014       
- esitetään määrärahaa toimintaa varten kaupungin talousarvioon 2015 (kyläohjelmaan kirjatut toimenpiteet)
      
Kylien kehittämisohjelma      
- laatijoina ja kirjoittajina kyläläiset, Riitta Pellinen ja Riikka Rajala
- sisältöä koottu yhteisissä kyläilloissa         
- ohjelman laatimistyöpajaan 11.5.2013 osallistui 20 kyläläistä ja kaupunginjohtaja      
- valmiin kehittämisohjelman esittely kaupunginjohtajalle 8.4.2014   
- kehittämisohjelmaan sisältyvät toimenpiteet budjetoidaan      
- kyläohjelma menossa kaupungihallituksen käsittelyyn syksyllä 2014      
- kylien kehittämisohjelma toimii kyläparlamentin työsuunnitelmana ja -välineenä      
      
Keuruun kaupunki myöntää välirahoituslainaa kylähankkeisiin      
- lainan käyttöönotosta kahdeksan kylän yhteinen aloite keväällä 2013      
- aloite hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 6/2013      
      
Kioski/kahvilatoiminnan harjoittaminen Karansalmen pysäköintialueella, sopimuksen uusinta      
- 31.12.2013 päättyneen sopimuksen uusiminen Tienpitoviranomaisen kanssa      
- uimarantasopimuksen laatiminen kaupunki-kyläyhdistys välille       
- saatu sovittua poikkeuksellisen pitkä sopimusaika 12 vuoden ajaksi      
- sopimukset mahdollistavat kyläyhdistyksen investointihankkeen toteuttamisen      
- taustalla yli puoli vuotta kestänyt yhteistyö viranomaisten ja viranhaltioiden kanssa

Kyläyhdistys työllistäjänä
- Työkanava-hankkeen kanssa yhteistyössä "Kylä työllistäjänä" infoillat 3 kpl 4/2013
-  HAKA:ssa, Riihossa ja Jukojärvellä työllistetty henkilöitä (aiempaa toimintaa jo Etelä-Keuruulla, Karimossa ja Haapamäellä)     
       
Mediat - näkyvyyttä kylille ja kylätoiminnalle 
- Sanomalehdet: erilaisia kyliä koskevia juttuja/julkaisuja noin 50 kpl
- Radio: Yle Suomi kyläohjelmaa Riihosta ja Karimosta sekä Haapamäeltä lähetyksiä yhteensä 4 kpl
- Kylävoimaa-blogi, raportointia projektin toiminnasta 68 kpl, katseluita yli 14 600 krt
- Luotu uudet Keuruunkylät -facebooksivut, tykkääjiä 360, kuvia yli 1000 kpl
- Luotu uudet Keuruunkylat.fi, kylien yhteiset kotisivut      
- Luotu kylille omia kyläesitteitä      
      
Muuta      
- kylillä keskustelu maisemanhoidosta ja tehty talkoita ympäristön siistimiseksi      
- kylillä seurattu ja keskusteltu vesistöjen tilasta aktiivisesti      
- kylillä seurattu tiestön kuntoa ja ylläpitoa/hoitoa  aktiivisesti      
- kylillä uusittu ja päivitetty info/kyläkylttejä      
- kylillä tehty aloitteita kyläalueiden tiestön nopeusrajoitusten laskemiseksi      
- kyläläiset osallistuneet yksityisteiden kunnossapito- ja hallinnointikurssille      
- kylätilaisuuksissa tiedotettu turvallisuudesta ja petotilanteesta      
- kylätilaisuuksissa järjestetty jätevesineuvontaa      
- jaettu kylille Keuruun kaupungin Ikäihmisten palveluopasta      
- jaettu tietoa Keuruun kaupungin Palvelu- ja asioimisliikenteestä      
- kylissä tallennettu/tallennetaan perinnettä ja kulttuuria kirjoihin ja kansiin       
- kartoitettu kylien nähtävyyksiä ja luontokohteita keuruunkylat.fi -kotisivuille      
- tiedotettu kesäasukkaille kevät 2013 Jätehuolto ja vapaa-ajan asunto vakituiseksi      
- tiedotettu kesäasukkaille kevät-kesä 2014 tiedote kylien tapahtumista, kotisivuista jne.
- kylillä asuneiden ja asuvien vanhusten yhteistapaamiset syksyllä 2014, yhteistyössä mukana palvelukeskus Lehtiniemi ja kylät      
      
Siinä lienee ainakin suurin osa konkreettisista asioista. Mitäs tykkäät listasta? Niitä asioita varten, joita ei voi koskettaa tai muuttaa vaikka rahaksi, on ihan oma listansa... Siitä kerron varmasti myöhemmin lisää.

Kylävoimaa-projekti jatkuu lokakuulle ja muutamia juttuja on vielä tekemättä. Ainakin opintomatkalle suunnataan vielä kerran ja tapailemme kyläaktiivien kansssa Kyläparlamentti-toiminnan merkeissä.

Hyvää loppukesää kaikille!

 














Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

 

HIMMAANMÄEN NÄKÖTORNI - TARINA RIIHON KYLÄLÄISTEN YHTEISESTÄ PROJEKTISTA

Riihon kylän Himmaanmäkeen on nousemassa kyläläisten yhteisenä voimanponnistuksena näköalatorni. Rakentaminen on jo pitkällä nyt kesä-heinäkuun vaihteessa 2014 ja näillä näkymin torni saadaan aivan valmiiksi heinäkuun puoliväliin mennessä. Kesäiset lumisateet ja myrskytuulet ovat haitanneet rakennusprojektia, mutta tällä kylällä ei anneta periksi - rohkeutta ja innostusta riittää vaikka muille jaettavaksi!

Luepa miten kaikki sai alkunsa ja miten tähän päivään on edetty puuhakkaan Riihon kyläyhdistyksen sihteerin, Kaarina Kosken kertomana:

Näköalatornin rakentamisidea nousi pintaan keväällä 2013 Kylävoimaa -hankeillassa Riihon Kyläyhdistyksen hallituksen jäsenen, Matti Jokisen, suulla. Selvisi, että idea näkötornista on itänyt riiholaisten mielissä jo pitkään. Himmaanmäki on sopivan korkea paikka Riihon kylällä ja kyseisen maa-alueen omistaja Tuomo Riihonen kertoi joskus varanneensa puutkin näkötornin rakentamista varten, mutta rakentaminen jäi ja puut ovat jo lahonneet. Tuomon vaimo Anri totesi: ”Pohjalaasille tuloo hyvä mieli, kun näköö kauas”. Riihon kylällä on ollut vireää kyläelämää ja yhteisöllisyyttä kautta aikojen ja erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana oman kyläyhdistyksen toimiessa aktiivisesti. Aika tuntuisi olevan sopiva näinkin mittavan hankkeen toteuttamiseen.

Riihon kylällä asuu monenlaisia osaajia, monen eri alan ammattilaisia. Elämäntilanteet vaihtelevat, ikärakenne on kirjava; on nuoria tilallisia tai kodin ulkopuolella työssä käyviä, hiljattain eläkkeelle jääneitä tai osa-aikaeläkeläisiä, sekä varttuneempaa hyväkuntoista väkeä. Tästä joukosta löytyy talkoolaisia ja myös koneita ja laitteita on käytettävissä. Talkooväkeä saamme Keuruun kaupungin alueelta ja kauempaakin, ystävistä, tuttavista ja sukulaisista. Apuvoimia on siis löytynyt ja tarkoitus oli myös palkata torniprojektiin yksi rakennusalan ammattilainen rakentajaksi. Suunnittelutyöstä ja piirustusten tekemisestä sovittiin Suunnittelutoimisto Multimetallin Ahti Penttisen kanssa, Multialta ja rakennesuunnittelun ja lujuuslaskelmat teki rakennusinsinööri Jari Huuskonen Multialta. Heillä on kokemusta korkeiden rakenteiden suunnittelusta. Rakennusmestari Teppo Kimari Haapamäeltä toimii valvojana.
 
Tornitoimikunnan perustamiskokous pidettiin 6.10.2013. Tornitoimikunnan jäsenet: Matti Jokinen (puh.joht.) Kaarina Koski (sihteeri) Esa Mäkinen, Mika Virkki ja Simo Riihimäki.
Osa tornitoimikunnan jäsenistä kokoontui useita kertoja suunnittelemassa, tekemässä asiapapereita ja laskelmia puutavaran määrästä, täyttämässä tornihankkeen rahoitusepapereita Vesuri ry:n kautta ELY–keskuksen päätettäväksi.

Aloitimme suunnitelmien teon kesäkuussa tutustumalla Ruoveden Pajuskylän näkötorniin ja Multian Kiiskilänmäen näkötorniin. Keskusteltiin myös Tuomo ja Anri Riihosen kanssa maanvuokrasopimuksesta. Kesän 2013 mittaan neuvoteltiin piirustusten saamisesta tai ostamisesta Multialta, mutta elokuussa selvisi etteivät multialaisten piirustukset ole käytettävissä. Päätettiin kutsua Suunnittelutoimisto Multimetallista Ahti Penttinen tutustumaan tornipaikkaan ja kysyä, ehtisikö hän tekemään piirustukset ja suunnitelmat 15.9.2013 mennessä, jolloin hankehakemus on jätettävä Vesuri ry:lle.

Tornisuunnitelmat lähtivät etenemään vauhdilla, hallitus teki myönteisen päätöksen tornin rakentamisesta, selvityksiä tehtiin puutavarasta, muista tarvikkeista, kustannuksista, talkoolaisista ja aloitettiin asiapapereiden laatiminen kiireisellä aikataululla. Vuokrasopimus solmittiin Tuomo ja Anri Riihosen kanssa n. 0,5 ha:n suuruinen alue Himmanmäestä, haettiin vuokraoikeuden pysyvyyden vakuudeksi kiinnitys 30 v. ajaksi, haettiin rakennuslupa, teetettiin lujuuslaskelmat, merkattiin alue maastoon ja raivattiin puusto pois sekä lujitettiin tien pohjaa. Haettiin Matkalantien tiehoitokunnan lupa rakentamishankkeelle ja rahankeräyslupa Poliisilta tornihankkeeseen. Avattiin tornihankkeelle oma pankkitili, samoin kuin rahankeräykseenkin.

Virallinen, lopullinen päätös rahoituksesta saatiin ELY-keskukselta Vesuri Ry:n kautta joululahjaksi 18.12.2013. Syksyn säät mahdollistivat tornin perustuspilareiden valun ja tavoitteemme oli saada torni valmiiksi juhannukseksi 2014.

 

 































No, nythän tiedämme kesäkuun lopulla 2014, ettei torni valmistunut juhannukseksi. Vielä on pieni mahdollisuus, säistä riippuen, saada torni kiipeämiskuntoon 29.6. mennessä, jolloin tornilla pidetään avoin esittelypäivä, mutta todennäköisesti 13.7. on aivan valmista. Talkoita on ollut tornilla kesäkuun alkupäivistä alkaen päivittäin. Lautataapelit on purettu ja laudat kuljetettu Himmaanmäkeen Taatilasta. Raudat on hitsattu ja valmisteltu kiinnitys valettuihin betonipilareihin ja pylväisiin. Kiinnitys tapahtui pylväiden nostopäivänä ke 13.6.2014. Lautatavaraa on valtattu ruskealla valtilla aina kun sää on sallinut kuivumisen...

Nyt jäämme odottelemaan tornin esittelypäivää ja varsinaisia avajaisia, niin korkeahan siitä tulee, että heikompia huimaa: tornin korkeus on n. 22 metriä ja korkeus merenpinnasta 180 metriä eli huippu kohoaa n. 202 metriin.

Kiitokset tornitoimikunnan sihteeri Kaarinalle mielenkiintoisesta tarinasta!

Terveisin
Kirsi, Kylävoimaa-projektinvetäjä

P.S. Tornin esittelypäivää vietettiin heinäkuun puolivälissä.Riihontien varressa on viralliset opastetaulut näköalatornille. 

Sitten vielä ajo-ohjetta:

Haapamäen keskustasta Riihontietä Ruoveden suuntaan n. 8 km, käänny oikealle Matkalantielle, jota 1,5 km. Google Maps ja navigaattori löytää paikan päälle haulla Matkalantie 159.

KEURUUN KESÄKYLÄT KUTSUVAT LUOKSEEN

Keuruun kylillä on kesällä tarjolla jos jonkinmoista ohjelmaa. Tule mukaan kylillä toimivien yhdistysten järjestämiin tapahtumiin! Tutustu muihin kyläläisiin ja pidä hauskaa; tuijota tuleen, lähde kesäretkelle, tanssi ja juokse, tapaa tuttuja, kuuntele tarinoita, hiljenny, syö ja juo hyvin.. Ja vaikka mitä muuta.

Vapaa-ajan asukkaille on postitettu kylien yhteisesite (kuva alla) Keuruun kaupungin toimesta kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Esitteestä löytyy menovinkkejä joka makuun, ei muuta kuin mukaan vaan! PDF-versioon.

Tapahtumiin kutsutaan lisäksi Keuruun kylät -facebooksivuilla. Käypä tykkäämässä!

Kylävoimaa-projektinvetäjä ja aktiiviset kyläläiset vetävät hanketyössä henkeä kesä-heinäkuussa. Hyvää kesän aikaa kaikille!

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

KYLÄVOIMAA-PROJEKTI PÄÄSI JATKOAJALLE

Projektimme "ohry" päätti huhtikuun lopussa pitämässään kokouksessa, että koska hankkeen rahatilanne on hyvä ja muutama juttu olisi vielä saatava eteenpäin - niin mehän tytöt ja pojat haemme Kylävoimaa-projektille jatkoaikaa!

Muutoshakemus laitettiin hyvien perusteluiden kera rahoittajalle. Kerroimme hakemuksessa, mitä rahoja voi siirrellä nykyisen kustannusarvion puitteissa kohteesta toiseen ja muistutimme että Kylävoimaa-hankehan itseasiassa käynnistyi vasta kolme kuukautta suunniteltua myöhemmin syyskuussa 2012. Vesuri ry jo ehti antamaan hakemukselle puoltavan lausunnon ja sitten jäimme odottamaan jännittyneinä ELY:n ratkaisua...

Eilen sitten ELY:stä Kosken Veliltä tuli ilouutinen sähköpostiin: muutoshakemus on hyväksytty ja projekti voi jatkua 31.10.2014 saakka.  "The End" ei tulekaan 31.7.2014 ja pitämättömät lomat huomioiden vielä paljon varhemmin... Jes! Nyt pääsemme yhdessä etenemään kyläyhdistysten kanssa lähemmäs uutta ohjelmakautta ja saavutamme projektille määritellyt tavoitteet ja vähän enemmänkin, kun kerta erinomaisessa vauhdissa ollaan. Kylien kehittämisohjelman sisältämien toimenpiteiden toteuttamista ja uunituoreen kyläparlamentin toimintaakin ehditään paremmin koeponnistamaan porukalla. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta nyt on jo hirrrmuinen tekemisen nälkä - se näkyy ja tuntuu aktiivissa kylissä. Siksi on suuri onni ja ilo, ettei tämä mainio kyläprojektimme pääty heti kohta kuin kanasen lentoyritys!

Vapaata on pakko pitää, joten projektinvetäjä jää lomalle 9.6. ja palaa toimistolle vasta 5.8. Kuntapuolella näitä lomapäiviä kertyy pitkään työelämässä olleelle kuin kutiavia mäkäräpatteja paljaisiin kinttuihin juhannuksena. Siitä ei vissiin pidä valittaa tai suosio pian laskee.

Ennen lomailua on luvassa vielä keväällä 2014 toteutetun kyläkyselyn raportointi ja tulosten vertailu syksyllä 2012 toteutettuun kyselyyn. Työn alla on myös kylien yhteinen esite Keuruun kaupungin "mökkiläiskirjepostituksen" yhteyteen (jakelu 855 kpl) sekä kyläparlamentin edustajien nimeäminen ja pelisäännöistä sopiminen. Laskeudumme siis kesää kohti hallitusti, mutta aikamoista vauhtia vielä pitäen ja sehän sopii meille ahkerille & puuhakkaille!

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

 

YKSIMIELISTÄ PORUKKAA NÄMÄ KYLÄLÄISET

Keskiviikkoiltana kaksikymmentä kylien edustajaa kerääntyi Keuruun kaupungintalon valtuustosaliin kuuntelemaan tuoreimmat kuulumiset hankerintamalta ja tutustumaan Kyläparlamentti-toimintaan - mitä se sellainen pitää sisällään? Voisiko siitä innostua oikein isommallakin porukalla?

Hankevetäjä oli koko päivän vatsa kippuralla siitä, tuleeko valtuustosaliin vain "minä-ite" ja hankeasiantuntijat ja joutuuko kaikki paikalle kiikutetut pullat syömään "ihan-ite". Eikä mitä. Kyllä kyläläisiin voi aina luottaa! Paikalle tupsahteli porukkaa todella mukavasti, tuli monta Mattia, Raija, Liisa, Erkki, Antero, Kaarina, Päivi, Seppo, Kyösti, Tuomo, Risto ja monta muuta... Kylien edustajia seitsemältä eri kylältä.

Tilaisuuden alussa Vesurin Raisa Saarilahti-Kulju kertoi uuden toimintakauden linjauksista, joista voidaan yleisesti sanoa, että "ne kannustavat kylien asukkaita kehittämään omaa elinympäristöään". Nykyinen toimintakausihan on juuri päättymäisillään ja se näyttäytyy parhaillaan aikamoisena kuhinana Keuruun seudulla. Kylätoimintaa ja elinympäristöä on kehitetty niin antaumuksella, että kielet on puuduksissa ja haukkarit kipeenä.

Mitäs uuden toimintakauden alkua odotellessa kannattaa tehdä? Suunnitella! Tietenkin. Laittaa ajatuksia paperille ja vastata kysymyksiin: Mitä tehdään, miksi, milloin, miten, missä, kuka tekee, millä resursseilla, mitä uutta hanke tuo tullessaan ja mitä pysyvää saadaan aikaan. Ei sen kummenpaa! Vastaat vaan pariin kysymykseen ja se on melkein siinä. Toki vielä pohdit miten kerätään yksityisen rahan osuus, miten hoidetaan hankkeen välirahoitus (tuethan maksetaan jälkikäteen ja laskut on aina pystyttävä maksamaan ensin)? Entä miten aiot tiedottaa hankkeen alkamisesta, etenemisestä ja päättymisestä? - Ei tarvitse hengittää pussiin, sillä apua on saatavilla:

Vesuri ry:n asiantuntijoiden tukea on tarjolla to 22.5. klo 9 Cafe Amantessa. Ryntääpä sinne kuuntelemaan Raisaa, niin tiedät 

• minkälaisia hankkeita uudella ohjelmakaudella rahoitetaan
• minkälaiset ovat kaikenkaikkiaan uuden ohjelmakauden linjaukset
• mitä uuden ohjelmakauden lakiluonnos sisältää

Kannattaa mennä ja tulla, kyseessä on hyvä tilaisuus. Eikä sitten enää tarvitse itsekseen pohtia näitä yksinkertaisimpiakaan asioita...

KYLÄPARLAMENTTI - MIKÄ SE ON? MITEN SE TOIMII?

Me olemme täällä Keuruulla kovia poikia ja tyttöjä ottamaan oppia muilta. Kyläparlamentti-toiminta on meille uutta - siis sitähän ei ole ollut vielä, joten olemme ottaneet selvää, miten muualla "parlamentoidaan". Välillä pitää mennä vähän kauemmas nähdäkseen lähelle ja niinpä löysimme parlamenttiasiassa yhteistyökumppanin Pohjois-Savosta. Sieltä on tullut parlamentti-oppia niin, että piisaa. Ja kyllä on Ylä-Savon Veturia ja Sonkajärveä Keuruulla kehuttukin. Kohta varmaan lähtee joulukortti...

Mennäänpä takaisin kolkkoon valtuustosaliin. Kylävoimaa-projektinvetäjä esitteli nopsaan tahtiin kylien edustajille miten Sonkajärven kyläparlamentti -mallia mukaillen ja noudattaen saamme varmasti yhteistyön ihan uuteen atmosfääriin Keuruullakin. Niin kylien välillä kuin kylien ja kaupunginkin välillä. Kenties tuossa esityksessä oli jotain järkeä, kun puhujapömpelin takaa kuuluvan lähetyksen vaikenemisen jälkeen kaikki kuulijat olivat yksimielisesti lähdössä mukaan Kyläparlamentin toimintaan. Ihanaa! Hienoa! Mahtavaa! Kyllä kylillä ymmärretään yhteistyön ja vaikuttavuuden päälle. Sitä paitsi, täytyyhän tuoretta Keuruun kylien kehittämisohjelmaa jonkun viedä eteenpäin, seurata ja toteuttaa ja ideoida uutta. 

Kyläparlamenttityöskentelyn tavoitteelliseen ja joustavaan, ei-byrokraattiseen toimintamalliin tykästyivät kaikki. Siinä ei ole mitään jäykistelyä, pönötystä tai herra-puheenjohtajaa. Asioista keskustellaan reippaasti, rakentavasti ja vaikka makkarat hampaissa jossakin tunnelmallisessa kodassa. Odotettavissa lienee niin hämmennystä kuin kuohuntaakin, kun erilaiset ihmiset - kyläläiset, istuvat yhteisten juttujen äärelle. Onpahan jotain mitä odottaa... Kuitenkinhan kaikki me haluamme, että kylät kehittyvät ja säilyvät elinvoimaisina ja uskomme yhdessä työskentelyn voimaan. Siksi ajoittaiset äpätykset ja jähinät jäävät varmasti kakkoseksi sen tärkeimmän yhteisen asian äärellä.

Kellon lähestyessä kahdeksaa sovimme, että näemme uudestaan kesäkuun alussa. Siihen mennessä kukin kyläalue on ehtinyt miettiä ja valita omat edustajansa Kyläparlamenttiin. Seuraavassa tapaamisessa käymme myös läpi yhteiset pelisäännöt ja vastaamme kysymykseen "Mitä varten kyläparlamentti on olemassa?". Niin, ja ketkähän ovat ne onnelliset luottamushenkilöt, jotka kyläläiset kutsuvat mukaan toimintaan? 

 


















Näihin iloisiin tunnelmiin päättyy tämän kertainen raportti. Kuten kuvasta näkyy, kyläläiset ovat liikkeessä aina ja kokoa ajan. Osa on suustaan kiinni yläkerrassa, osa alakerrassa, osa asioimassa vessassa... Koitapa saada nämä touhukkaat immeiset yhteen potrettiin ja pysymään paikallaan - lähes mahdoton tehtävä :D

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

KEURUULLE PERUSTETAAN KYLÄPARLAMENTTI!

Mainiosti edenneen projektimme ohjausryhmä on pohtinut pidemmän aikaa, millä tavoin Kylävoimaa-hankkeen aikana laadittua Keuruun kylien kehittämisohjelmaa voitaisiin viedä parhaalla mahdollisella tavalla eteenpäin, suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. 

Hmmm... yleensähän soppaan tarvitaan ainakin lihaa ja luita ja riittävästi hämmentäjiä...

No, pitkällisen pohdinnan jälkeen viime viikkoisessa kokouksessamme "ohryn" jäsenet saivat tarpeekseen tuumailusta ja vatvomisesta ja päättivät, että perustetaan niin sanottua Sonkajärven-mallia mukaillen Keuruun kylille oma Kyläparlamentti. Sellainen sopivan joustava ja ei-byrokraattinen toimielin, jolla kuitenkin olisi hyvä nimi ja edellytykset viedä kylien kehittämistyötä eteenpäin. Sillä se, että Keuruun kylille on laadittu hieno Kehittämisohjelma, ei vielä ole tae kylien kehittämistyön jatkuvuudelle. Pelkät paperit, kun eivät tuppaa itsekseen tekemään mitään muuta kuin pölyttymään hyllyillä ja mappiloissa.. Vai mitä?

Alustava suunnitelma on tämä..

Keuruun kylien Kyläparlamentin tehtävänä on muun muassa ottaa kantaa kyliä koskeviin suunnitelmiin ja päätöksiin sekä toimia hyvien toimintamallien ja kylien kuulumisten välittäjänä. Kyläparlamenttiin kutsutaankin mukaan kyläyhdistysten edustajia ja kyläaktiiveja eri puolilta Keuruuta.

Kyläparlamentin työvälineenä tulee toimimaan tuo yllä mainittu, juuri valmistunut Keuruun kylien kehittämisohjelma, jonka toteutumista parlamentin jäsenet valvovat ja vievät eteenpäin. Parlamentin jäsenten on tarkoitus myös ideoida ja nimetä toimenpiteiden toteuttajaosapuolet ja seurata ohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista. Kehittämisohjelman sisältämille  toimenpiteille laaditaan kustannusarvio ja toteutusaikataulu, toteutustyötä varten tehdään määrärahaesitys Keuruun kaupungin vuoden 2015 talousarviooon. Kaupungin puolelta kylien kehittämistyötä koordinoi Maaseutuhallinnon kehittämisyksikkö.

Kylien kehittämisohjelma lähetetään kaupunginhallitukselle tutustuttavaksi etukäteen ennen varsinaiseen kokouskäsittelyyn viemistä. Myös valtuuston jäsenet saavat ohjelman luettavakseen. Kyläparlamentin ohjauksessa kylien kehittämisohjelma tukee erinomaisesti Keuruun 2017 Kunta- ja Palvelustrategiaan kirjattuja kyliin ja haja-asutusalueisiin sekä asukastoimintaan kohdistuvia tavoitteita. 

Uuden toimielimen tarkoitus ei ole lisätä byrokratiaa ja jäykistää menoa, vaan päin vastoin. Hyvin toimiessaan Kyläparlamentti sujuvoittaa kylien yhteistoimintaa sekä parantaa vuorovaikutusta ja vaikuttamismahdollisuuksia kaupungin suuntaan. Kyläparlamentti-toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia muun muassa Pohjois-Savossa kyläläisten ja viranhaltijoiden välisen vuoropuhelun tiivistymisenä.

Ensimmäisen kerran Keuruun kylien Kyläparlamentin toiminta-ajatusta esitellään keskiviikkona 14.5. Aloitamme tuolloin kaupungintalon valtuustosalissa klo 18 Vesuri ry:n järjestämällä hankekoulutuksella; kuulemme tuoreimmat uutiset uudelta ohjelmakaudelta ja saamme vinkkejä projektisuunnitteluun. Hankekoulutuksen jälkeen jatkamme keskustelua Kyläparlamentista - mistä on kyse ja miksi aktiivikyläläisen kannattaisi lähteä kylien yhteiseen yhteistyöfoorumiin mukaan. Tilaisuus on avoin kaikille kylien kehittämisestä kiinnostuneille! Tervetuloa saamaan oppia ja kuulemaan uudesta yhteisestä toimintamuodosta!

Näkemisiin!

Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi